Energiakriisistä seuraa ruokakriisi

Maailmantalouden nopea toipuminen on lisännyt maakaasun ja öljyn kysyntää. Niiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi. Maakaasun hintaa nostaa Keski-Euroopassa myös sen heikko saatavuus. Tämä on lisännyt kivihiilen käyttöä ja se puolestaan nostaa päästöoikeuksien hintaa.

Yksinkertaista ratkaisua ongelmaan on EU:n tasolla vaikea löytää, koska maiden välillä on suuria eroja energian tuotantotavoissa. Keski-Euroopassa maakaasu ja kivihiili ovat erittäin tärkeä osa energiapalettia. Suomessa on panostettu monia muita maita enemmän uusiutuvaan energiaa. Tästä syystä EU:n metsiä koskevat päätökset ovat Suomen kannalta vahvasti myös energiapolitiikkaa.

Suhtautuminen ydinvoimaan jakaa EU-maita. Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta, mutta muun muassa Suomi ja Ranska liputtavat ydinvoiman puolesta.

Kiista ydinvoiman asemasta näkyy myös keskustelussa EU:n kestävien rahoitustuotteiden määritelmästä (taksonomia). Asian ympärillä on ollut paljon poliittista painetta. Ydinvoimaa puoltavien maiden mielestä ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman ydinvoimaa.

Oma osansa energian kallistumisessa on päästökaupalla. Päästöoikeuksien kallistuminen nostaa fossiilisten energialähteiden hintaa.

Energian hinnannousun myötä on ryhdytty puhumaan entistä enemmän energiaköyhyydestä ja sen torjumisesta Energiaköyhyydellä tarkoitetaan, että kotitaloudella tai yksityishenkilöllä ei ole varaa kotinsa lämmitykseen, jäähdytykseen, valaistukseen, sähköön ja liikkumiseen. Kysymys on myös siitä, miten EU:n vihreä siirtymä hoidetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Komissio suunnitteleekin EU:lle 144 miljardin euron vihreän siirtymän sosiaalirahastoa. Sen kautta tuettaisiin kasvavista energiakuluista kärsiviä ihmisiä. Suomen suurimmat puolueet suhtautuvat hankkeeseen kriittisesti, koska Suomelle on varattu tässäkin rahastossa maksajan rooli. Suomen kannan mukaan asia pitää ratkaista kansallisilla toimilla. (Yle 17.4.)

Kyse on myös siitä, että EU haluaa ottaa enemmän toimivaltaa myös sosiaaliturvaan kuuluvissa kysymyksissä.

Erityisesti maakaasun hinnannousu vaikuttaa suoraan ruuan hintaa, koska kaasua käytetään typpilannoitteiden valmistuksessa. Lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Hinnat ovat nyt korkeammat kuin koskaan. (MT 20.10.)

Tilanne on samanlainen muuallakin. EU-maiden maatalousministerit olivat viime viikolla pidetyssä kokouksessaan huolissaan energian hinnannousun nostamista lannoitteiden hinnoista. Kolmannes Euroopan lannoitetehtaista on kiinni tai leikannut tuotantoaan jyrkästi nousseen kaasun hinnan takia. (MT 18.10.)

Huolena on sekä viljelijöiden pärjääminen että mahdollinen ruokakriisi. Maatalousministerit arvioivat, että tuotantokustannusten hinnannousu voi jäädä suurelta osin viljelijöiden kontolle, koska Euroopassa tuottajien neuvotteluvoima ruokaketjussa on heikko.

Paineita ruuan hintaan lisää se, että lannoitteiden hinta on noussut tänä vuonna myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kiina rajoittaakin lannoitevientiään ja politiikka saattaa heiluttaa maailman ruokamarkkinoita muutenkin rajusti. Maailman suurin maakaasun tuottaja Venäjä aikoo pitää lannoitteiden hinnan oman maan tuottajille edullisena.

Energiaköyhyyden määritelmään on perusteltua lisätä ruuan tuotantomahdollisuudet ja ruuan hinta. Suomessa tuottajien talous ei kestä yhtään lisärasituksia. Toisaalta ruuan kuluttajahinnan raju nousu lisäisi sosiaalisia ongelmia. Ratkaisua pitää kiireesti etsiä muualta ruokaketjusta ja myös verotuksesta.

Ellei ratkaisua löydy, kallis energia johtaa yhä pahenevaan maailmanlaajuiseen ruokakriisiin. Kansallisen ruokaturvan merkitystä ei ole varaa aliarvioida.

Kansallisen ruokaturvan merkitystä ei ole varaa aliarvioida.