Elinvoima palaanyt maakuntiin

Hallituksen päätös lisätä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja koko maassa (MT 20.12.) on vaikuttava teko, joka lisää elinvoimaa maakunnissa pitkään. Aiemmin tätä olisi kutsuttu aluepolitiikaksi, mutta tällä hetkellä kysymyksessä on vain maakuntien omaan koulutuskysyntään vastaaminen.

Tilanne on muuttunut Suomessa nopeasti. Pääkaupunkiseudusta on tullut maan sisäisen muuttoliikkeen menettäjä. Voittajia ovat tällä hetkellä monet maakuntakaupungit ja yllättäen myös osa pienistä kunnista. Maassamuuton näkyvimmäksi asiantuntijaksi nousseen Timo Aron tuoreimman twitter-päivityksen (27.12) mukaan vetovoimaisimmat kaupungit Suomessa ovat Tampere, Kuopio ja Oulu. Heti perässä tulevat Tuusula, Kaarina ja Järvenpää.

Merkittävimpien menettäjien joukossa ovat viime vuosien kiintotähdet Helsinki, Espoo ja Vantaa. Menetykset eivät ole kuitenkaan niin mittavia, jos mukaan lasketaan maahanmuutto. Silti metropolialueen merkitys maan elinvoiman kannalta on laskussa.

Ko rona-aikana etätyön perässä maakuntiin on lähtenyt melkoinen määrä ostovoimaa. Palvelusektorista riippuvaista Helsinkiä koronarajoitukset myös kurittavat kovimmin. Osa elinkeinoista varmasti aikanaan toipuu, mutta entiselleen maailma ei pääkaupungissa hetkeen palaa. Tästä ennakoivana esimerkkinä on muun muassa yksiöiden hintojen kääntyminen laskuun (Yle 20.12.).

Liiketilojen osalta tilanne on myös hankala, mutta arvonalennuksista tai vuokratason alenemisesta harva kiinteistönomistaja haluaa vielä puhua.

Pääkaupunkiseudun kannalta huolestuttavaa on, että työllisyyden noustessa muissa maakunnissa kohisten Uudellamaalla tätä ilmiötä ei näy. Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan Uusimaa onkin jäämässä maakuntien vertailussa muista jälkeen (MT 3.11.).

Samaan aikaan kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta on kovaa. Kun kansa on päässyt etätöiden makuun, siitä alkaa tulla monilla aloilla saavutettu etu. Yhä harvempi yritys pääkaupunkiseudullakaan jaksaa enää puhua toimistoihin palaamisesta.

Sekä työnantajat että työntekijät ovat havainneet järjestelyn olevan kaikille hyväksi. Tehokkuus saattaa jopa lisääntyä samaan aikaan, kun palkansaajien mahdollisuus vaikuttaa oman aikansa hallintaan paranee.

Etätyöstä on hyödytty myös monilla pienilläkin paikkakunnilla. Töitä tehdään huomattavasti aiempaa enemmän vapaa-ajanasunnoilta. Samaan aikaan yhä useampi alkaa pohtia pysyvää asettumista väljään, mukavaan ja rauhalliseen mökkikuntaan.

Aluetutkija Aron kartoilta näkyy muuttovoittokuntia eri puolilta Suomea. Ilmiö saattaa hyvinkin vahvistua. Muun muassa Joutsan ja Kannuksen kunnanjohtajat ovat asian suhteen toiveikkaita.

Olennaisimpiin palveluihin keskittyminen on heidän mukaansa tärkeää. Lapsiperheiden ja nuorten osalta koulut ovat tietenkin välttämättömiä (MT 27.12.).

Myös hallitus jatkaa edelleen alueellisten koulutuspaikkojen monipuolistamista. Lähiviikkoina on luvassa uusia päätöksiä korkeakoulujen opintosuuntien suhteen. Kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) on MT:n tietojen mukaan avaamassa uusia koulutussuuntia maakuntien yliopistoille.

Itä-Suomeen on muun muassa toivottu diplomi-insinöörien koulutusta ja Lappeenrantaan yhteiskuntatieteitä. Jos opiskelupaikat sijaitsevat lähempänä maakuntien nuoria, myös pakko muuttaa pääkaupunkiseudun kalliisiin asuntoihin vähenee.

Kiintoisaa viime kuukausien keskustelussa onkin pääkaupunkiseudun automaattisen kasvun puolesta puhuvien vähentyminen. Metropolistuminen ei sittenkään ole luonnonlaki. Ei ainakaan sellainen, jota kaikkien olisi pakko noudattaa.

Metropolistuminen ei sittenkään ole luonnonlaki, jota kaikkien olisi pakko noudattaa.