Maakuntavaaleihin on syytä osallistua

Yli vuosikymmenen kestänyt sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (sote) saavutti kesäkuussa välietapin eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta. Päätöksessä maakunta-sana on korvattu hyvinvointialueilla ja maakuntavaaleja kutsutaan aluevaaleiksi.

Hyvinvointialueita tulee Suomen manneralueelle 22. Käytännössä uudistus tarkoittaa, että vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille eli maakunnille.

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan äänestysinto vaaleissa näyttää olevan – epäilyistä huolimatta – kohtalaisen korkea. Näin ainakin on, jos sitä vertaa kuntavaaleihin. Kesän kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55. Se oli alhaisin vuoden 1945 jälkeen. Tutkimuksen mukaan aluevaalissa aikoo äänestää 67,7 prosenttia äänioikeutetuista. (MT 3.9.)

Tulos on yllättävän hyvä, koska kesän kuntavaaleissa innokkaimmin äänestäneet helsinkiläiset eivät osallistu tammikuun aluevaaleihin. Helsinki hoitaa sote- ja pelastustoimensa itse ja kuntavaalit olivat Helsingissä myös aluevaalit.

Korkeasta äänestysinnosta huolimatta yli puolet suomalaisista ei osaa kertoa, mistä asioista aluevaltuustot päättävät.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki on positiivisesti yllättynyt korkeasta äänestysinnosta. Yllätys hänelle ei ole, että tietämys aluevaltuustojen tehtävistä on heikohko. Sote-uudistuksen eri vaiheissa on ollut vaikea pysyä kärryillä, koska sen yhteydessä on ollut julkisuudessa esillä monenlaisia malleja. Sen jälkeen kun päätös viimein saatiin tehtyä, on sote-uudistus jäänyt Karimäen mukaan kokonaan muiden aiheiden alle.

Suurelta osin uudistuksessa on kysymys hallinnollisesta uudistuksesta, jonka ei pitäisi aluksi näkyä tavallisen kansalaisen elämässä. Muutoksia saattaa olla tulevaisuudessa tulossa, koska aluevaltuustot päättävät palvelujen järjestämisestä alueellaan.

Uudistuksessa syntyy uusi hallintoporras, jonka päättäjät valitaan suoraan vaaleilla. Muutokset voivat olla käytännössä pieniä, koska kunnat ovat hoitaneet hyvinvointialueille siirtyvät perussairaanhoidon tehtävät yhdessä kuntayhtyminä.

Erikoissairaanhoidosta ovat vastanneet alueen kuntayhtymien muodostamat sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirit ovat muodostaneet yliopistosairaaloiden ympärille erityisvastuualueet. Sairaanhoitopiirit lakkaavat, mutta erityisvastuualueet säilyvät.

Aluevaaleissa koko hyvinvointialue on samaa vaalipiiriä, mikä jättää pienet kunnat vaaleissa heikkoon asemaan. Tästä syystä erityisesti vähäväkisten kuntien asukkaiden on oltava nyt aktiivisia saadakseen edustajansa aluevaltuustoihin.

Äänestäminen ensimmäisissä aluevaaleissa on tärkeää senkin takia, että uudet valtuustot muovaavat tulevan aluehallinnon toimintaperiaatteet.

Uusi hallintomalli mittaa myös, miten maakuntien keskuskaupungit suhtautuvat koko maakunnan kehittämiseen ja siihen, kuinka uudistuksen tavoitteet toteutuvat. Valtioneuvoston kanslian mukaan uudistuksella pyritään takaamaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.

Maakuntien keskuskaupungeilla saattaa olla haluja keskittää palvelut itselleen. Monissa kuntaliitoksissa näin on jo käynyt.

Sote-uudistus ei ole sillä valmis, että aluevaltuustot aloittavat työnsä. Uudistus ja sen sisältö tulevat muotoutumaan vasta käytännössä. Aluevaltuutettujen tärkein tehtävä alussa on varmistaa, että hyvinvointialueet selviävät tehtävistään ja kansalaisten tasa-arvo toteutuu käytännössä sekä sote-palveluissa sekä pelastustoimessa.

Erityisesti vähäväkisten kuntien asukkaiden on oltava nyt aktiivisia.