Hallituksen esitys vie väärään suuntaan – lupaus apteekkiverkoston säilymisestä on pidettävä

Hallituksen esitys poistaisi sivuapteekkien vähennyksen. Kuva: Kimmo Haimi

Pääkirjoitus|Politiikka

18.8.202505:30

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

Lausuntokierros apteekkilain uudistamisesta päättyi tänään. Hallituksen esitys pyrkii alentamaan lääkekorvausmenoja tavalla, joka turvaisi maanlaajuisen apteekkiverkon säilymisen. Lisäksi itsehoitolääkkeiden myyntiä ollaan vapauttamassa marketteihin. Apteekkiala on ollut äänekkäästi esityksiä vastaan, eikä usko, että hallituksen esittämä kokonaisuus voisi turvata maanlaajuisen apteekkiverkon säilymisen. Alan kritiikin kärki kohdistuu sivuapteekkivähennyksen poistoon. Suomessa on noin 170 sivuapteekkia, jotka eivät itsenäisinä apteekkeina olisi kannattavia. Vähennyksen poisto yhdistettynä lääketaksan leikkaamiseen johtaisi Apteekkariliiton mukaan monien sivuapteekkien lakkauttamiseen. Myös apteekkien verotusta ollaan uudistamassa tavalla, joka suosisi suuria toimijoita.

Oikeistohallitus pyrkii avaamaan säädeltyjä aloja kilpailulle. Taustalla on vahva ideologinen usko kilpailun ja markkinoiden voimaan. Teoriassa kilpailun lisäämisen pitäisi alentaa hintoja. Aina näin ei kuitenkaan käy. Taksien hurjasti noussut hintataso on tästä hyvä esimerkki. Apteekkarit ovat usein näyttävästi esillä median julkistamissa tulotiedoissa. Osa apteekkareista tienaakin hyvin. Pienemmissä apteekeissa tulotaso jää matalammaksi. Toimintaa on myös vaikea lopettaa, vaikka se tuottaisi tappiota. Pitää muistaa myös että, apteekkarit ovat henkilöyrittäjiä, jotka eivät voi nostaa tuloja kevyemmin verotettuina osinkoina.

Kilpailun vapauttaminen on hallituksen esityksessä hyvin näennäistä. Lääkkeiden myynti olisi edelleen tiukasti säädeltyä. Lääketaksa määritellään valtioneuvoston asetuksella. Vähittäismyynnissä hintakilpailua ei ole, eikä hallitus ole sellaista esittämässä. Nykymalli ei ole markkinaehtoinen, mutta Kela-korvattavien lääkkeiden reaalihinnat ovat kuitenkin vuosikausia laskeneet. Iso selittävä tekijä on useiden suosittujen lääkkeiden patenttisuojan umpeutuminen.

Kauppoihin ehdotettava itsehoitolääkkeiden määrä ei ole erityisen laaja. Esimerkiksi yleiset särkylääkkeet olisivat jatkossakin apteekkitavaraa. Tuotteiden enimmäishinnat määrättäisiin edelleen asetuksella. Kauppa tietysti toivoo itsehoitolääkkeistä itselleen myynnin kasvua. Kilpailun lisäämisen sijaan se kuitenkin vahvistaisi entisestään marketketjujen määräävää asemaa. Apteekit haluavat pitää kiinni itsehoitotuotteista erityisesti sen takia, että ne saavat niistä usein parempaa katetta kuin reseptilääkkeistä. Kuluttajan kannalta itsehoitolääkkeiden saaminen kaupasta voi helpottaa päivittäistä asiointia. Samalla se voi kuitenkin tarkoittaa, että omalta paikkakunnalta lähtee varsinainen apteekki.

Hallituksen apteekkiesitys keskittyy enemmän säästöjen saamiseen kuin markkinoiden vapauttamiseen. Lääketaksaa leikataan komentotalouden oppien mukaan. Eri kysymys on, onko apteekkareilla ”ylimääräistä” sääntelyn tuomaa etua, jota sietääkin leikata pois. Maaseudun apteekkareilla sellaista ei ainakaan ole. Alan erityispiirteenä on myös Yliopiston Apteekin lakisääteinen erikoisasema.

Apteekki on yksi harvoista palveluista, joka on vielä suhteellisen hyvin saatavilla myös maaseutukunnissa. Ikääntyvän väestön alueilla myös lähiapteekin tarve on huutava. Apteekki on myös yhä useammin paikka, josta saa muita terveyspalveluja ja neuvontaa. Hallituksen kannattaa tutustua lausuntopalautteeseen huolella ja tehdä esitykseen tarvittavat korjaukset. Mallin on oltava sellainen, joka mahdollistaa sivuapteekkien toiminnan ja alueellisesti kattavan apteekkiverkoston säilymisen. Jälkikäteen virheitä paljon hankalampi korjata.