Maaseudulla on kehityksen avaimet

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajan Tuomas Kuhmosen mielestä maaseudulla olisi mahdollisuus menestyä, mutta suomalaiseen yhteiskuntaan juurtuneet byrokratia ja muodolliset prosessit ovat kohmettaneet kaiken (MT 11.1.).

Kuhmosen mukaan Suomessa ollaan nyt tienhaarassa, josta voi lähteä moneen suuntaan. Pitää valita, lähdetäänkö kohti muutosta vai jatketaanko jähmettyneessä tilassa.

Asioita pitäisi muuttaa, mutta mistä löytyisi muutoksen tekijöitä. Kuhmosen mielestä latu olisi valmiina, mutta hiihtäjä puuttuu. Kuhmonen hakee esimerkin sadan vuoden takaa, jolloin Pellervolainen liike muutti Suomea.

Tilanne ei maaseudun kannalta ole kuitenkaan toivoton. Kuhmonen muistuttaa, ettei tarvitse epäillä, etteikö maaseutua tarvita. Kehitys näyttää jopa lupaavalta, jos markkinat saadaan organisoitua uudelleen ja hallintoon järkeä.

Kuhmonen uskoo maaseudun mahdollisuuksiin myös siksi, että nuoria kiinnostaa asuminen maalla. Maaseutu tarjoaa osaamista sekä yhä enemmän biotalouden raaka-ainetta ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, alkuperältään tunnettua ruokaa.

Maaseudun tulevaisuuteen luottaa myös Sitran johtaja Mari Panzar. Hänen mielestään maaseudulla on avaimet maailman kestävyysongelmaan (MT 8.1.).

Panzarin mukaan sen sijaan, että maataloutta syyllistetään muun muassa Itämeren rehevöittämisestä, pitäisi maaseutu nähdä ratkaisujen tarjoajana.

Maailman tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksiä ovat, miten ruoka saadaan riittämään kasvavalle väestölle, kuinka uusiutumaton energia voidaan korvata uusiutuvalla ja hiilidioksidia saadaan sidottua maaperään.

Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun tilalle Panzar toivoo uudenlaista hyödykkeiden ja palvelujen ostamista.

Kuluttajat voisivat esimerkiksi tukea viljelijöiden työtä, jonka ansioista hiiltä sidotaan maaperään. Maatilojen ympärille voisi syntyä sekä energia- että ruokaosuuskuntia. Maalla ja kaupungeissa asuvien uusien yhteistyökuvioiden lisäksi yhteistyötä pitäisi tehdä nykyistä enemmän myös maaseudulla. Tässä asiassa Panzar ottaisi oppia menneestä.

Myös Panzarin mielestä maatalouden kehitys kärsii siitä, että asiat etenevät mahdollisuuksien sijaan hallinnon ohjaamina. Muutettavaa on myös asenteissa, joiden mukaan viennin mahdollisuuksia on vain kaupungeissa. Tästä syystä innovaatiorahoitus keskittyy kaupunkeihin.

Perinteisten maaseutuelinkeinojen lisäksi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia etätyön tekemiseen myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Etätyön mahdollisuuksista on puhuttu paljon, mutta käytännössä sen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt.

Vaikka pääkaupunkiseudulla olisi työtä tarjolla, eivät läheskään kaikki ole halukkaita sinne muuttamaan. Sitran teemajohtajan Timo Lindholmin mielestä työvoiman liikkuvuutta jarruttaa asumisen hinta. Lindholmin mukaan melkein missä tahansa ammatissa muutto jostain muualta Helsingin seudulle on aikamoinen taloudellinen tappio. (HS 12.1.)

Keskittävää politiikkaa perustellaan ihmisten muuttohalukkuuden lisäksi myös ympäristösyillä. Tutkimusten mukaan kumpikaan väite ei vastaa todellisuutta.

Suomalaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa. Asumiseensa tyytyväisimmät suomalaiset asuvat maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Tyytymättömimpiä ovat pääkaupunki­seudulla kerrostaloissa ahtaasti asuvat nuoret.

Aalto yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tiiviissä asumisessa päästöt ovat kaikilla elämänalueilla suuremmat yksityisautoilua lukuun ottamatta.

Maaseudulla on monenlaisia mahdollisuuksia samoin kuin kaupungeissakin. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan uutta luovaa ajattelua, jotta molempien mahdollisuudet pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään koko Suomen eduksi.