Puuta on metsissä ennätyspaljon

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkistaman valtakunnan metsien 12. inventoinnin mukaan suomalaisissa metsissä on puuta noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärää lisääntyi edellisestä mittausjaksosta (2009–2013) 117 miljoonaa kuutiota.

Vaikka vuotuinen kasvu on hieman pienempi kuin viime vuonna julkaistu 110 miljoonan kuution arvio, kasvoivat metsät vuosien 2014–2017 aikana 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ero johtuu Luken johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan mittaustavan muutoksesta. (MT 10.10.)

Suomalaisiin metsiin on sitoutunut valtavat määrät hiiltä. Metsien hiilivarasto kasvaa edelleen, koska hakkumäärät ovat reippaasti alle metsien kasvun.

Vaikka hakkuumäärät nousisivat kestävien hakkuumäärien tasolle, nousee puuston kokonaismäärä vuoteen 2045 noin 2,7 miljardiin kuutioon. Metsien puuvaranto kasvaisi kahden vuoden kasvua vastaavalla puumäärällä.

Puheet suomalaisten metsien hiilinielun ja hiilivaraston pienentymisestä tuntuvat vähintäänkin liioittelulta. Metsien inventoinnin mukaan puumäärän kasvun lisäksi myös metsätalousmaan pinta-ala on hieman kasvanut edelliseen mittaukseen verrattuna.

Korhosen mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet ovat seuraavien kymmenen vuoden aikana 84,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kymmenen vuoden päästä vuosittainen hakkuumahdollisuus nousee 93 miljoonaan kuutioon. Vaikka kolmena viime vuotena hakkuumäärät ovat nousseet ennätyksellisen suuriksi, on kestävistä hakkuumahdollisuuksista käytetty kuitenkin vain 83 prosenttia.

Julkisuudessa on myös pohdittu, pitäisikö metsänomistajille maksaa korvausta hiilen sitomisesta. Jos korvauksen mittariksi otettaisiin nykyisin käytössä olevan päästökaupan hinnat, olisi kyse todella isoista rahoista.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan Twitterissä esittämän arvion mukaan suomalaiset metsänomistajat ovat 20 viime vuoden aikana lisänneet metsien hiilivarastoa nykyisillä päästökaupan hinnoilla noin 12 miljardin euron arvosta. Tällainen teko ansaitsisi suuret kiitokset, mutta metsäkeskustelussa metsänomistajat ovat ennemminkin syytettyjen penkillä.

Luken pääjohtajan Johanna Buchertin mielestä on väärin, että metsien käyttö on juuttunut ilmastokeskustelussa uhkaosastoon. Buchert painottaa, etteivät metsät ole uhka, vaan ne tarjoavat mahdollisuuden torjua ilmastonmuutosta.

Metsien kasvukunto ja kyky sitoa hiiltä eivät synny itsestään. Luken laskelmatkin perustuvat siihen, ettei metsien hoidosta tingitä. Inventoinnin tulokset osoittavat, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin, mutta taimikonhoidossa ja ensiharvennuksissa on kertynyt rästejä.

Edellisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan taimikonhoitotöitä oli rästissä lähes 800 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia lähes miljoona hehtaaria. Luken mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana ensiharvennusrästit ovat vähentyneet. On monta syytä, miksi tätä kehitystä pitää vahvistaa.

Viime talvena EU:ssa käyty kova vääntö suomalaisten metsien hiilensidonnasta ja käytöstä tulevaisuudessa päättyi kohtuulliseen lopputulokseen. Uusia vääntöjä on tulossa ja metsien kasvun mukaiset kestävät hakkuumahdollisuudet saattavat muuttua.

Luken erikoistutkijan Olli Salmisen mukaan hakkuumahdollisuusarvoissa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa hiilinieluvelvoitetta. Lukessa tehtävät laskelmat ilmastotavoitteiden toteutumisesta eri hakkuuskenaarioissa tulevat olemaan pohjana Suomen ja EU:n välisille neuvotteluille ilmastopoliittisesti kestävästä hakkuiden tasosta.

Viime talven kokemukset osoittavat, että EU:n tasolla on halua päättää Suomen metsien käytöstä.