Kuntien tiedettävä soten vaikutukset

Eduskuntavaalien jälkeen muodostetun pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksen oli tarkoitus mullistaa Suomen kuntakartta täydellisesti. Uudistuksen ytimessä oli määrittelemätön ”vahva peruskunta”, joka pystyisi huolehtimaan kaikista kuntalaisten tarvitsemista palveluista.

Hallituksen kaksi kärkihanketta, kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (sote), oli tarkoitus saada valmiiksi vaalikauden aikana. Erilaisten karttaharjoitusten ja lukemattomien selvitysten ja lausuntokierrosten jälkeenkään kunnat eivät lämmenneet hallituksen tavoitteille. Asiantuntijat pitivät hallituksen hankkeita jopa perustuslain vastaisina.

Maaliskuussa selvisi, ettei hallitus pysty ajamaan uudistuksiaan yksin läpi. Oppositiossa olevat perussuomalaiset ja keskusta tulivat hallituksen apuun. Hallitus ja oppositio pääsivätkin yllättäen sopuun sote-uudistuksen raamista. Sote-palvelujen järjestämisestä vastaavat tulevaisuudessa yliopistosairaaloiden ympärille rakennetavat viisi sote-aluetta.

Parlamentaarisen työryhmän lakiluonnos on nyt kunnissa lausuntokierroksella ja hallituksen esityksen pitäisi tulla eduskuntaa ensi syksynä. Sote-alueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.

Vaikka puolueet ovat päässeet sopuun soten raameista, ovat yksityiskohdat vielä levällään. Asian monimutkaisuutta kuvaa hyvin se, että RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund tyrmäsi Kauppalehden (9.7.) haastattelussa rajusti koko uudistuksen. Hänen mielestään keskusta vei hallitusryhmiä kuin litran mittaa, eivätkä päähallituspuolueet pysyneet sovitussa.

Haastattelussa Haglund toteaa, että jos hän olisi ymmärtänyt, mihin sote-sopu johtaa, hän ei olisi allekirjoittanut koko paperia. Uudistus sementoi Haglundin mielestä julkisen palvelutuotannon.

Vaikka muiden puolueiden edustajat tyrmäsivätkin Haglundin esittämän kritiikin, niin kiista kuvastaa hyvin uudistuksen keskeneräisyyttä. Jos päättämässä olleet eivät ole samaa mieltä siitä, mitä on päätetty, niin kuinka kunnissa voidaan ennakoida, mitä tapahtuu.

Kokenut kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen arvioi, ettei uusia kuntaliitospäätöksiä tule, ennen kuin kunnissa tiedetään sote-lain käytännön yksityiskohdat (MT 11.7.).

Kunnissa suhtaudutaan edelleen epäillen kuntaliitosten hyödyllisyyteen. Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtajan Hannu Ässämäen mielestä kaikki pelkäävät palvelujen häviämistä kuntaliitosten yhteydessä.

Epäilykselle on myös aihetta. Vaasan yliopistossa viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun vaikutusmahdollisuudet uhkaavat supistua kuntaliitosten seurauksena. Myös Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan suurin syy kuntaliitoksen vastustamiseen on huoli palvelujen karkaamisesta etäämmälle.

Vaasan Yliopiston aluemaantieteen professorin Hannu Katajamäen mukaan viiden vuoden kuluttua kuntaliitoksista laita-alueiden palvelut heikkenevät. Hänkään ei usko kuntaliitoksia syntyvän ennen kuin sote-uudistuksesta saadaan käytännön tietoa.

Kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen ajaminen yhtä aikaa on liian suuri ponnistus. Vaikka sote- ja kuntauudistus ovat periaatteessa erillisiä hankkeita, vaikuttavat ne vahvasti toisiinsa. Kuntien budjeteista suurin osa menee sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen.

Kunnissa pitää olla tieto siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa käytännössä, ennen kuin mahdollisista kuntaliitoksista päätetään.