Sato tiedetään vasta puintien jälkeen
Jos kotimaisesta tuotannosta halutaan pitää kiinni, viljasta pitää maksaa tuotantokustannukset kattava hinta. Satoarviot eivät saa nyt romahduttaa hintatasoa.Puinnit on saatu koko maassa alkuun, mutta monin paikoin syksyn korjuu-urakassa ollaan yhä aivan alkumetreillään. Erot ovat suuret paitsi maakuntien välillä myös niiden sisällä, raportoi Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr tämänviikkoisessa puintikatsauksessaan (MT 24.8.).
Kulunut kasvukausi on jälleen osoittanut vääjäämättömästi sen, miten laaja maa Suomi on: siinä missä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sateet ovat olleet tiukassa ja koko kasvukautta on haitannut paikoin voimakaskin kuivuus, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa osa pelloista on jo lähes hukkumassa veteen hetkellä, jolloin helteet ovat nopeasti kypsyttäneet kasvustot puintikuntoon. Lisäksi erittäin rankat ukkoskuurot ovat piiskanneet kasvustoja pahasti lakoon.
Sateita on luvattu myös lähipäiville, joten puinteja edistetään epävakaisimmilla alueilla rivakasti säiden vain suinkin salliessa.
Luonnonvarakeskus Luke julkaisi jokavuotiseen tapaansa kauden ensimmäisen satoarvionsa viime viikon perjantaina. Siinä kotimaan viljasadosta ennustetaan määrältään tavanomaista, noin 3,6 miljardia kiloa. (MT 19.8.). Kuten Lukekin toteaa satoarviosta julkaisemassaan tiedotteessa, ennen puinteja tehty arvio on arvio ja lopullinen sadon määrä ja laatu tiedetään vasta, kun kaikki on puitu ja viljat kokonaisuudessaan laarissa.
Juuri tästä syystä elokuiset satoarviot ovat nostattaneet joka vuosi viljelijöiden keskuudessa paljon kritiikkiä. Varsinkin tavanomaista tai hyvää satoa ennakoivien arvioiden uskotaan houkuttelevan ostajia alentamaan hintoja jo ennen kuin puimaan on kunnolla edes päästy. Viime viikollakin viljan hintojen kesäkuussa alkanut laskusuunta jatkui. Vaikka kevään huippuhinnat ovat jo sulaneet, viime vuosien tavanomaiseen kotimaan hintatasoon verrattuna ollaan toki edelleen poikkeuksellisen korkealla.
Ostajien näkökulmasta viljamarkkinat ovat kansainväliset, ja Suomenkin ostohintoihin vaikuttavat suurten raaka-ainepörssien noteeraukset. Myös niissä hinnat ovat olleet laskussa koko kesän ajan. Se kertoo markkinoiden luottavan tämänvuotisen sadon riittävän ainakin suurelta osin vastaamaan kysyntään. Koska kotimaassakaan ei satoarvioiden perusteella ole tiedossa pulaa viljasta, ostajat voivat seurata hinnoittelussaan kansainvälistä suuntaa.
Kotimaan laskevat hinnat antavat kuitenkin jo nyt kylmää kyytiä viljelijöille, erityisesti niille, jotka sateiden lomassa puivat kiireellä valmista satoa märästä kasvustosta. Korkea puintikosteus tietää viljelijälle aina lisäkustannuksia, kun märkä vilja pitää kuivata varastointikosteuteen. Lisäkustannukset taas sopivat erityisen huonosti hetkeen, jolloin polttoaineiden hinnat ovat ennätyskorkealla ja maatalouden kannattavuus erityisen heikko.
Suomessa koko elintarvikeketjun on oltava valmis maksamaan viljasadosta sen kustannukset kattava hinta.
Sota kahden maailman suurimpiin viljanviejiin kuuluvan maan eli Venäjän ja Ukrainan välillä on osoittanut vääjäämättömästi sen, miten suuri merkitys kotimaan tuotannolla on. Ruoka on paitsi valtaa myös suoranainen ase.
Venäjällä odotetaan tänä vuonna jopa ennätysmäistä viljasatoa, mikä osaltaan on laskenut kansainvälisten viljapörssien hintanoteerauksia.
Jos Venäjälle ei haluta luovuttaa nykyistä enempää valtaa, omasta tuotannosta täytyy EU:ssa ja Suomessa pitää huolta. Suomessa koko elintarvikeketjun on oltava valmis maksamaan viljasadosta sellainen hinta, joka mahdollistaa kotimaisen tuotannon myös tulevaisuudessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




