Kesäöiden kypsyttämä kaura on suomalainen huipputuote

Suomalainen kaura on terveysvaikutuksiltaan maailmanluoka huipputuote. Viljelijä Veli-Matti Jaakkola pui kauraa viime syksynä.. Kuva: Carolina Husu

Kaurapuuro on ollut suomalaisten perusruokaa vuosisatoja. Sitä on pystytty tuottamaan itse ja sitä on syöty rukiin ohella, koska muuta mahdollisuutta ei ollut. Kaurapuuron syöjät olivat tietämättään terveellisen ruuan aallonharjalla.

Suomalaisen vaalean kauran laatu on ollut maailmalla tunnettu. Sitä on viety muun muassa rehuksi Yhdysvaltoihin, jossa sitä on myyty hevosten terveysrehuna.

Kaura on ainoa elintarvike, jossa Suomi on maailman mittakaavassa suurvalta. Suomi on maailman toiseksi suurin kauran viejä Kanadan jälkeen. Suomalaisen kauran ylivertaisuuden salaisuus on kasvuolosuhteet, valoa ja kosteutta riittää. Lisäksi kauralle sopii hyvin Suomen viileähkö ja lyhyt kasvukausi. Myös puhtaalla maaperällä on merkitystä. Kauralle sopivat erinomaisesti maamme turvepohjaiset ja happamat pellot.

Suomalainen kaura on raaka-aineena samanlainen kuin puu, siitä voi tehdä melkein mitä tahansa. Kaikki ominaisuudet eivät ole vieläkään tiedossa, mutta viime vuosina kauran terveellisyydestä myös ihmiselle on saatu paljon uutta tietoa.

Kaura on osoittautunut oikeaksi terveysviljaksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt kauralle kolme terveysväittämää: kaura alentaa kolesterolia, parantaa vatsan ja suoliston toimintaa lisäämällä ulostemassaa ja laskee verensokeria. Erityisen terveelliseksi kauran tekee sen sisältämä beetaglukaani.

Ei olekaan ihme, että kaura on palannut suomalaisten ruokapöytiin ja sen elintarvikekäyttö on kolminkertaistunut tällä vuosituhannella. Vielä pari vuosikymmentä sitten kauraa syötiin vain kolmisen kiloa henkilöä kohti vuodessa. Nyt vuosittainen kulutus on noin kymmenen kiloa. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut myös muualla maailmassa. (Kantri 2/2023)

Kaurasta valmistetaan nykyään paljon muutakin kuin puuroa. Kauraa käytetään laajasti elintarviketeollisuuden lisäksi muun muassa kosmetiikkateollisuudessa. Luonnonavarakeskuksen erikoistutkijan, Suomen Kaurayhdistys ry:n puheenjohtaja Veli Hietaniemi muistuttaa, että kaura on jyväänsä suurempi. Kauranjyvä on hänen mielestään erinomainen paketti, jossa on mainiossa suhteessa hyviä amino- ja rasvahappoja, vesiliukoista kuitua ja runsaasti proteiinia.

Terveysvaikutusten lisäksi kaura sopii hyvin nykyisiin ruokatrendeihin kuten kotimaisuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Kaurassa kuorikaan ei mene hukkaan. Kuoresta voidaan valmistaa esimerkiksi makeutusainetta, joka aiemmin tunnettiin koivusokerina eli ksylitolina. Ksylitoli on mielletty vahvasti suomalaiseksi tuotteeksi, mutta sen raaka-aine on kuitenkin ollut jo vuosia tuontitavaraa. Ksylitolia on valmistettu maissista tai pyökistä ja tuotu puolivalmisteina Suomeen.

Viime vuonna Fazer aloitti Lahdessa ksylitolin valmistuksen kaurankuorista. Kaurankuoriksylitolihankkeen vetäjä Fazer Leipomoiden strategiajohtaja Anna Nicol on erityisen ylpeä, että kauraksylitoli valmistetaan kauramyllyn sivuvirroista.

Fazerin kauraksylitolista 90 prosenttia menee vientiin, mutta muuten kauran ja kauratuotteiden vientiä vaivaa sama ongelman kuin muutakin elintarvikevientiä. Vaikka osaamista uusien tuotteiden valmistamiseen on, vienti on edelleen lähinnä raaka-ainetta. Kauraakin viedään jyvinä maailmalle, josta se palaa jalosteina takaisin.

Suomessa on kauraan liittyvää korkeatasoista tutkimusta, tuotekehitystä ja jalostusta. Kauratuotteet kiinnostavat terveysvaikutteidensa ja ympäristöystävällisyytensä takia sekä kotimaassa että maailmalla. Pöytä onkin katettuna pitkälle jalostettujen kauratuotteiden viennille. Onko meillä riittävästi kykyä vastata kysyntään?