Sopimus on saatava viimeinkin valmiiksi

Työmarkkinajärjestöjen väliset neuvottelut noudattavat perin­teistä kaavaa. Neuvottelut tiivistyvät viimeiseen iltaan ja yöhön. Sopua edeltää muutama näyttävä ulosmarssi, ja takarajatkin ovat olleet usein viitteellisiä.

Toista vuotta käydyt kilpailukykyneuvottelut ovat sujuneet ennakoituakin vaivalloisemmin. Vasta viidennellä yrityskerralla työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä.

Neuvottelutilannetta ei helpottanut Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n 
viime syksynä tekemä päätös, ettei 
keskitettyjä tuloratkaisuja enää tehdä. EK:n neuvotteluhaluja vähensi, että kuljetusalan työntekijöitä edustava AKT jättäytyi neuvottelujen ulkopuolelle. AKT:n päätös on ollut kova pala erityisesti metsäteollisuudelle.

EK:lle oli pettymys, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus puuttunut työehtoihin ja paikalliseen sopimiseen lainsäädännöllä. Hallituksen perääntyminen oli suuri pettymys myös Suomen Yrittäjille (SY). SY:n tiukka kanta luottamusmiespakkoon johti kuitenkin siihen, ettei kilpailukykysopimukseen liittyvää ja SY:n ajamaa paikallista 
sopimista laajenneta koskemaan 
järjestäytymättömiä työnantajia.

Vaikeita ovat olleet myös sopimuksen soveltamisneuvottelut liittotasolla. Tiistaiksi asetettuun takarajaan mennessä sopimuksen kattavuus oli vain noin 44 prosenttia.

Palvelualojen ammattiliitto PAM päättää osallistumisestaan kilpailu­kykysopimukseen tänään. PAM ehti jo kieltäytyä neuvotteluista, koska se ei luottanut maan hallitukseen. Uuden harkinnan jälkeen PAM päätti lähteä neuvotteluihin mukaan, mutta ennen neuvottelutuloksen hyväksymistä PAM haluaa tietää, paljonko verotusta kevennetään.

Hallitus on valmis alentamaan tuloverotusta ensi vuonna 315–515 miljoonaa euroa. Alennuksen määrä riippuu kilpailukykysopimuksen kattavuudesta. Tänään selviää, riittävätkö hallituksen tarjoamat veroporkkanat liitoille.

Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välisten neuvottelujen katkeaminen tiistaina oli yllätys. Näyttävästä ulkomarssista huolimatta neuvottelupöytään palattiin kuitenkin jo seuraavana päivänä. Ilman PAMia ja Metalliliittoa sopimusta ei synny.

Kilpailukykyneuvottelujen aikana on monelta taholta kuulunut vaatimuksia, että myös maatalouden pitää osallistua yhteisiin talkoisiin. Vaatimusten esittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että maatalous on osallistunut talkoisiin jo vuosia. Maatalouden tukia on leikattu ja tuottajahinnat ovat alentuneet reippaasti. Viljelijöiden tuloista on muutamassa vuodessa kadonnut yli puolet.

Yhteiskuntasopimuksen on laskettu leikkaavan palkansaajien nettotuloista noin kaksi prosenttia. Luvatut verokevennykset kompensoivat ainakin osan tulojen alennuksista.

Hallitukselle yhteiskuntasopimuksen syntyminen olisi erittäin tärkeää, koska ilman riittävän kattavaa sopimusta hallituksen talouspoliittisilta tavoitteilta putoaisi pohja.

Tärkeää neuvottelutuloksen saaminen olisi myös työmarkkinajohtajille. Itsensä sopimuksen puolesta likoon laittanut SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on jäämässä eläkkeelle. Kilpailu­kykysopimuksen syntyminen olisi kirkas kruunu Lylyn uralle.

Kokoomuksen puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Alexander Stubbille kilpailukykysopimusta tärkeämpää on siihen liittyvät verohelpotukset. Puheenjohtajapaikastaan viikon kuluttua pidettävässä puoluekokouksessa taistelevalle Stubbille veronalennuksista ei ole ainakaan haittaa.

Vaikka kilpailukykysopimus ei täytä hallituksen sille alun perin asettamia tavoitteita, on laihankin sopimuksen syntyminen lihavaa riitaa parempi. SAK:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) muistutti Ylen aamu-tv:ssä aivan oikein, että kilpailukykysopimuksen merkitys on sen sisältöä suurempi.