Kotimainen joulu yhteiseksi lahjaksi

Joulu on taas ovella. Juhlan kiireiset valmistelut hiljenevät huomenna, jouluaattona, kun maahan julistetaan joulurauha.

Joulu on kristikunnan suuri juhla. Kristityt ympäri maailmaa viettävät sitä vapahtajansa Jeesuksen syntymän kunniaksi.

Joulun sanomaan liittyy vahvasti armo ja lähimmäisistä – niin läheisistä kuin vieraistakin – välittäminen. Tämä sanoma näkyy edelleen joulun viettotavoissa lahjoina ja muistamisina.

Vaikka suomalaisten arki on ajan mittaan maallistunut, joulun brändi ei silti näytä haalistuvan. Jouluna ja sen alla kirkot täyttyvät ääriään myöten. Aattoiltana hautausmaat muuttuvat kynttilämeriksi, kun ihmiset muistavat poisnukkuneita omaisiaan. Joulu tuntuu ja näkyy kaikkialla.

Joulu on myös suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin juhla. Ruuan tuottajille ja jalostajille sesongin kysyntähuippu muodostaa merkittävän osan koko vuoden myyntiä. Joillekin erikoistuotteiden valmistajista koko toiminta rakentuu joulun varaan.

Ruokakulttuurin muutos on monipuolistanut suomalaista juhlapöytää. Silti esimerkiksi joulukinkku kuuluu edelleen lähes jokaisen perheen välttämättömiin jouluruokiin.

Suomi valmistautuu joulunviettoon poikkeuksellisen vaikean vuoden jälkeen. Pitkän taantuman jatkuminen on nostanut työttömyyden ennätyslukemiin.

Myös ympäröivän maailman vakaus on järkkynyt. Maiden välit ovat kiristyneet. Sodat ja levottomuudet ajavat ihmisiä pakolaisuuteen. Pariisin terrori-isku järkytti Eurooppaa ja teki samalla selväksi, ettemme ole maailman ongelmista ulkopuolisia.

Politiikan ja markkinoiden epävakaus on koskenut Suomessa eniten maanviljelijöitä.

Maatalous on elänyt laskusuhdannetta EU:n muillakin alueilla, mutta suomalaistilojen tulot ovat vajonneet viidessä vuodessa alle puoleen aiemmasta (MT 21.12.). Pudotus on jäsenmaista suurin. Päättyvä vuosi lienee suomalaisille tuottajille taloudellisesti koko EU-jäsenyysajan vaikein.

Tulevaisuuden näkymiä samentaa se, ettei tiestä parempaan näytä löytyvän kansallista yhteisymmärrystä. Sopimisen sijasta on ajauduttu keskinäiseen riitelyyn. Vaikeiksi tiedetyt päätökset jäävät tekemättä, vaikka niiden välttämättömyys ymmärretään laajasti.

Maan vaikeuksista johtuen moni suomalainen valmistelee jouluaan taloudellisen niukkuuden keskellä. Vuoden aikana moni on menettänyt työpaikkansa, monen yritystoiminnalta on kadonnut kannattavuus.

Vilkkuvat valot ja tavaraa pursuvat mainokset tekevät joulusta myös markkinajuhlan. Köyhyydessä ja niukkuudessa joulun tämä puoli voi tuntua ahdistavalta.

Markkinahumun keskellä kannattaa muistaa, ettei joulun kalleimpia lahjoja tai joulumieltä voi ostaa rahalla. Aika läheisille ja osoitus välittämisestä ovat erityisesti vaikeina aikoina arvokkainta, mitä lahjaksi voi antaa.

Jouluna suomalaiset tekevät paljon ostopäätöksiä. Monissa talousviisaiden puheissa niihin suorastaan yllytetään.

Joulun sanoma ei kuitenkaan sisällä tavaranpaljoutta. Itse päivänsankarikin syntyi varsin vaatimattomiin oloihin. Onkin parempi hankkia joululahjoja mieluummin viisaasti kuin runsaasti.

Erityisesti tämän joulun hankinnoissa kannattaa suosia kotimaisuutta. Olkoon kyse ruuasta, lahjoista tai joulukuusesta, kotimainen ostos tukee aina suomalaista työtä ja koko kansantaloutta.

Arjen ja juhlan pienillä päätöksillä on usein suuri vaikutus. Jos joulu rakennetaan kotimaiseksi, sen seuraukset ovat yhteinen lahja kaikille suomalaisille.

Perinteinen valkea joulu jää lämpimien säiden takia haaveeksi suurelle osalle suomalaisia. Ilmaston lämpenemisen seurauksena lumettomat joulut todennäköisesti vain yleistyvät jatkossa.

Lumen puute on omiaan synkistämään entisestään vuoden pimeintä aikaa. Erityinen harmi on, etteivät lomailevat koululaiset pohjoista Suomea lukuun ottamatta pääse jouluvapaallaan hiihtoladuille tai luistinradoille.

Vaikka päivä alkaa taas tänään pidentyä, oikeaakin talvea Suomessa ehditään varmasti vielä kokea. Joulu puolestaan tuo valon pimeyden keskelle aivan säistä riippumatta.