Mallioppilaskin voi muuttua häiriköksi

Suomea on pidetty yhtenä mallikelpoisimmista Euroopan unionin jäsenistä. Vaikka joskus on tullut muistutuksia joidenkin direktiivien hitaasta siirtämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä, on käytöksemme ollut parasta A-luokkaa.

Luotettavuudessa olemme parasta AAA-luokkaa. Olemme harvoja euromaita, joilla on edelleen paras mahdollinen luottoluokitus. Siitä hyötyvät sekä tavalliset kansalaiset että julkinen talous alhaisina lainakorkoina.

Kesäkuun alussa Maailman talousfoorumi valitsi Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Muita vertailussa menestyneitä olivat Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Saksa. Kovassa seurassa kelpaa olla paras.

Talousfoorumi perusteli Suomen vahvaa kilpailukykyä esimerkiksi Euroopan parhaalla koulutusjärjestelmällä. Kehuja sai myös yrittäjyyttä tukeva ekosysteemi, joka mahdollistaa investointien rahoituksen.

Saksalaisen Bertelsmann Stiftung -säätiön hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi on myös menestynyt kansainvälisessä talouskilpailuissa. Säätiön mukaan Suomen bruttokansatuote kasvoi vuosina 1990–2011 enemmän kuin minkään muun teollisuusmaan. Bkt kasvoi 1 500 euroa henkeä kohden.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan kehitys on todella ollut tutkimuksen mukaista. (Talouselämä 14.7.)

Saman säätiön viime viikolla julkistaman toisen vertailun mukaan Suomi on hyötynyt neljänneksi eniten EU:n yhteismarkkinoista vuoden 1992 jälkeen. Yhteismarkkinoiden ansioista jokaisen suomalaisen vuosittainen tulojen kasvu oli 220 euroa vuosina 1992–2012.

Suomeakin paremmin EU-markkinoita ovat osanneet hyödyntää Tanska, Saksa ja Itävalta. Vähiten yhteismarkkinoista ovat hyötyneet Espanja, Kreikka, Portugali ja Iso-Britannia.

Taaksepäin katsoen Suomella pitäisi mennä taloudellisesti hyvin, koska menestystä on tullut kaikilla rintamilla. Näin ei kuitenkaan ole. Suomen viiteryhmä on nyt aivan toinen kuin edellä mainituissa vertailuissa. Talous ei kasva, vienti ei vedä, työttömyys lisääntyy ja julkinen talous velkaantuu vauhdilla.

Saksalainen talouslehden Wirtschaftswochen mukaan Suomesta onkin tulossa seuraava Euroopan ongelmapesäke. Lehti kritisoi Suomea siitä, ettei talous kasva muiden mukana ja velkaantumien jatkuu.

Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan kritiikissä on perää. Jos nykyinen meno jatkuu, saattaa lehden ennustus pitää Holmin mukaan paikkansa. Hän kuitenkin uskoo, että Suomi saa kelkkansa käännettyä, koska kilpailukyky on jo parantumassa. (Ilta-Sanomat 31.7.)

Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan, entisen talouskomissaarin Olli Rehnin (kesk.) mielestä Suomen taloutta uhkaava konkelo ei laukea muuten kuin kasvun, investointien, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisella. Rehnin mukaan Suomella on biotaloudessa mittavia mahdollisuuksia, mutta se edellyttää muun muassa maakuntien rapistuneen liikenneverkon kunnostamista. (Iltalehti 1.8.)

Biotalouden mahdollisuudet on huomattu myös nykyisessä ja edellisessä hallituksessa. Sitä ei ole kuitenkaan huomattu, ettei näitä mahdollisuuksia voi hyödyntää ilman investointeja. Ne eivät myöskään toteudu kaivamalla tunneleita pääkaupunkiseudulle.

Sen sijaan, että Suomi muuttuu eurooppalaiseksi ongelmapesäksi, pitää investoida kaikki mahdollinen omiin vahvuuksiimme. Ellemme tässä onnistu, meillä on takana loistava tulevaisuus ja edessä vakuuksien etsiminen.