Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää peltoja kylvämättä

Ruuantuotannon kustannukset ovat karanneet täysin käsistä, mutta tuottajahinnat ovat reagoineet tilanteeseen hitaasti. Korkeiden tuotantokustannusten lisäksi maatiloja rasittaa viime kesän heikko sato. Sen seurauksena rehut ovat ennätyksellisen kalliita. Hankkija rehujohtajan Henrik Willbergin mukaan rehujen hinnat eivät ole koskaan olleet näin korkealla. (MT 11.3.)

Willberg muistuttaa, että tuottajien taloustilanne oli hankala jo ennen Ukrainan sotaa, nyt näkymät ovat vieläkin sumeammat. Venäjän hyökkäyksen jälkeen erilaiset pakotteet ja vastapakotteet ovat nostaneen polttoaineiden ja lannoitteiden hintoja entisestään. Vaikka olisi halua ostaa lannoitteita ensi kevään kylvöihin, niitä ei saa tällä hetkellä rahallakaan.

Tilanne on ruokaturvan kannalta kriittinen. Kriisitietoisuus maatalouden tilanteesta on kyllä lisääntynyt päättäjienkin piirissä, mutta keinoja tilanteen korjaamiseen ei ole löydetty.

Viime viikolla MTK-Etelä-Pohjanmaan Lapualla järjestämässä keskustelutilaisuudessa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoi neuvotteluista apua akuuttiin tilanteeseen, mutta pakkokeinotkin ovat mahdollisia. Yksi keino voisi Marttilan mukaan olla ruuan arvonlisäveron nostaminen 24 prosenttiin ja veron tuoton jakaminen tasan viljelijöiden ja vähävaraisten kotitalouksien kesken.

Valtiolta tarvitaan myös vakauttamispaketti varmistamaan, että viljelijät kykenevät investoimaan tulevalle kasvukaudelle sen, mitä huoltovarmuus nyt vaatii.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme totesi, että tiloille tarvitaan heti polttoainetukea, muuten ensi talven ruokaturva on menetetty. Atrian toimitusjohtajan Juha Grönin mukaan koko ruokaketjussa ollaan äärimmäisen huolissaan, miten tuotanto voidaan turvata ensi syksynä saatikka ensi vuoden puolella. Hänellä on suuri huoli liharaaka-aineen riittävyydestä ensi syksynä.

Olivat päätökset viljelijöiden avusta mitä tahansa, niillä on kiire. Kevätkylvöihin on aikaa vajaa kaksi kuukautta, ja tiloilla viimeistellään parhaillaan kylvösuunnitelmia. Tällä hetkellä näyttää, että melkoinen osa pelloista jää keväällä kylvämättä, koska polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat ylittäneet kipurajan. Niiden hinta on viime kesästä yli kaksinkertaistunut.

MTK:n Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajan Jari Rouvinen kertoi Ylen uutisessa, että noin kolmannes Pohjois-Karjalan pelloista jäänee tulevana kesänä viljelemättä. Rouvisen mielestä tämä tarkoittaa myös sitä, ettei rehuviljaa ole saatavissa riittävästi kotieläintiloille. Rehupulan takia kotieläintilat joutuvat myös supistamaan tuotantoaan. (Yle 10.3.)

Tilanne on sama naapurimaakunnassa Pohjois-Savossa. MTK- Pohjois-Savon toiminnanjohtajan Jari Kauhasen toiveena on, että Huoltovarmuuskeskus varmistaisi kylvöaikeet. Jos tällaisia suunnitelmia on olemassa, niistä pitäisi Kauhasen mukaan saada pikaisesti tarkat tiedot.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kaiken muun tuhon ja inhimillisen kärsimyksen lisäksi horjuttanut vakavasti maailman ruokajärjestelmää. Tällaisessa tilanteessa suomalaisella yhteiskunnalla ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että peltoja jätetään kylvämättä.

Kaikki vähänkin järkevät peltolohkot on saatava kasvamaan ruokaa. Maan hallituksella ei ole nyt oikea aika pohtia esimerkiksi sitä, miten turvepellot saadaan pois viljelyksestä. Niilläkin kasvaville viljoille ja nurmirehuille on Suomessa ja maailmalla huutava tarve.

Eurooppa pyrkii eroon energian tuontiriippuvuudesta Venäjästä. Vielä huonompi asia olisi ajautua riippuvaiseksi tuontiruuasta ja vielä omien päätösten tai päättämättömyyden seurauksena.

Kaikki vähänkin järkevät peltolohkot on saatava kasvamaan ruokaa.