Lähiruoka työllistää

Tuore tutkimus osoittaa, että julkisissa keittiöissä syödään enemmän ulkomailta tuotua kuin paikallisesti tuotettua ruokaa. Ruralia-instituutin selvityksen mukaan julkisiin keittiöihin ostetaan vähimmillään vain viisi prosenttia ruuasta omasta maakunnasta. (MT 13.6.)

Keskimäärin oman maakunnan tuotteiden osuus julkisissa keittiöissä on 15 prosenttia ja ulkomailta ostettavan ruuan osuus 20 prosenttia.

Vähiten omasta maakunnasta ostetaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yli keskiarvon omaa maakuntaa suositaan Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Kyse ei ole yhdentekevästä asiasta, sillä julkisiin hankintoihin käytetään huomattava määrä verorahoja. Päätös valinnoista tehdään aina paikallisesti. Kunta voi päättää, mitkä kilpailutetaan lähellä ja mitkä hankintarenkaassa.

Lähiruokaa saatetaan pitää kalliina, mutta hankintahinnan ohella on hyvä muistaa päätöksen vaikutukset aluetalouteen. Suosimalla oman maakunnan tuotteita, tuetaan paikallisten ihmisten työllistymistä. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutuksen kautta 1,5 muuta henkilöä.

Myös tarjontapuolella on petrattavaa. Lähiruuan tuottajat voivat itse tasoittaa paikallisen tietä julkisiin keittiöihin kasvattamalla tarjottujen erien kokoa ja varmistamalla näin saatavuutta yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa.

Myönteistä selvityksessä on kotimaisuuden arvostus: kaksi kolmasosaa koulujen, sairaaloiden ja vanhustentalojen ruuasta on nyt suomalaista.