Kauppa keskittyy isoihin yksiköihin

Osana pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen normienpurkutalkoita hallitus esitti viime vuoden lopulla eduskunnalle kauppojen ja parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloaikojen vapauttamista. Eduskunta hyväksyi liikeaikalain kumoamisen joulukuun puolessavälissä ja muutos tuli voimaan vuoden alussa.

Aukioloaikojen vapauttamista ajaneet perustelivat hanketta muun muassa verkkokauppojen tuomalla kilpailulla.

Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen pelättiin heikentävän pienten kauppojen kilpailuasemaa erityisesti maaseudulla. Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlund ennakoi viime syksynä liikeaikalain purkamisen johtavan siihen, että kyläkaupat joutuvat väistymään suurten automarkettien tieltä. (MT 28.8.).

Holmlundin huoli oli aiheellinen myös Suomen Lähikaupan osalta. Kesko osti viime vuoden lopulla koko Lähikauppaketjun.

Tilastokeskuksen maanantaina julkistaman myyntitilaston mukaan päivittäistavarakaupan myynti kasvoi vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana puoli prosenttia. Myynti kasvoi suurissa supermarketeissa 4,8 prosenttia ja hypermarketeissa 1,9 prosenttia.

Pienempien kauppojen myynti sen sijaan väheni. Alle tuhannen neliömetrin supermarkettien myynti aleni runsaat kaksi prosenttia ja alle 400 neliön valintamyymälöiden lähes kuusi prosenttia. Pienten alle sadan neliön kauppojen myynti pieneni alkuvuoden aikana yli 10 prosenttia. Huhtikuussa myynti putosi yli 20 prosenttia.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan pienten kauppojen myynnin laskun taustalla on vuoden vaihteessa vapautetut aukioloajat ja siitä seurannut kilpailun kiristyminen (MT 30.5.).

Ennen lakiuudistusta pienten, alle 400 neliön kauppojen aukioloajat olivat vapaat. Poikkeuksena olivat 14 kirkollista tai kansallista juhlapäivää, jolloin kauppojen piti periaatteessa olla kiinni. Koska suurempien kauppojen aukioloajat olivat rajatut, oli pienillä kaupoilla selvä kilpailuetu.

Pienten päivittäistavarakauppojen myynnin hiipuminen ei johdu pelkästään aukioloajoista. Luodon mukaan isoja myymälöitä suosiva myynnin kehitys oli nähtävissä jo viime vuonna ruokakaupan hintakilpailun seurauksena.

Ruoka on pitänyt kauppaa pystyssä. Hintakilpailusta huolimatta suurten kauppojen ruuan myynnin arvo kasvoi. Tavaratalo- ja hypermarketketjujen elintarvikkeiden myynnin liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,2 prosenttia. Samaan aikaan käyttötavaroiden myynti laski pari prosenttia.

Elintarvikkeiden myynnin liikevaihdon kasvu on merkittävä, koska elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat jatkoivat alkuvuoden aikana laskuaan. Tammikuussa hinnat olivat yli kaksi prosenttia alemmat kuin viime vuoden tammikuussa.

Apua pienten kauppojen ahdinkoon Luoto odottaa hallituksen sopimasta alkoholilain muutoksesta, jossa kauppojen alkoholijuomavalikoimaa laajennetaan 5,5 prosenttisiin alkoholijuomiin. Hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna kaupoissa saisi myydä keskioluen lisäksi nelosolutta, siidereitä ja niin sanottuja limuviinoja. Eduskunta päättää asiasta syksyllä.

Kaupan keskittyminen suuriin yksiköihin on jatkoa koko päivittäistavarakaupan keskittymiselle. Keskon ostettua Suomen Lähikaupan S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on yli 80 prosenttia. Keskittymisen seurauksena kaupan neuvotteluvoima suhteessa elintarviketeollisuuteen on kasvanut entisestään.

Kauppa voi sisäisellä hinnoittelupolitiikallaan vaikuttaa pienten kauppojen kilpailukykyyn. Pienten kauppojen tulevaisuus on kuitenkin viime kädessä kiinni asiakkaista. Jos halutaan lähikaupan säilyvän, pitää siellä myös käydä ostoksilla.