Metsä auttaa irti fossiilitaloudesta

Metsiä ja niiden käyttöä koskevassa kiistelyssä on keskitytty lähinnä siihen, miten metsistä voitaisiin tehdä mahdollisimman suuri varasto jatkuvasti lisääntyvälle hiilidioksidille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten metsien käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Metsistä on tehty EU:n ilmastokeskustelussa ongelma, vaikka metsät ovat merkittävä osa ongelman ratkaisua.

Suomalaista metsänkäyttöä arvostelevien puheista voisi päätellä, että metsät hävitetään ja puuta hakataan suoraan polttouuniin. Sellunkeiton sijaan esitetään, että pitäisi keskittyä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Energiaksi käytettävä puu on valtaosin muun metsäteollisuuden sivutuote. Komeita tukkipuita ei synny, ellei metsiä hoideta ja harvenneta. Puuta katkottaessa syntyy tukkien lisäksi selluloosan raaka-ainetta ja energiapuuta. Sellusta ja sen valmistuksen sivuvirroista voidaan valmistaa lähes mitä tahansa.

Puusta valmistetaan jo nyt myös niin sanottuja korkeamman jalostusasteen tuotteita, ja tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään jatkuvasti. Perinteinen metsäteollisuus on muuttunut olennaiseksi osaksi laajaa biotaloutta. Korvaamalla puulla fossiilisia raaka-aineita voidaan edistää ilmaston lisäksi myös monia muita ympäristön tilaa parantavia hankkeita.

Puusta voi valmistaa kaiken, minkä öljystäkin. Puun mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Puupohjainen kangas voi korvata öljystä valmistetun polyesterin ja ympäristön kannalta tuhoisan puuvillan. Esimerkiksi Stora Enso valmistaa Uimaharjun tehtaalla liukosellua, jota voidaan käyttää tekstiilien raaka-aineena.

Puusta voidaan valmistaa monikäyttöistä hiilikuitua ja puulle löytyy käyttöä myös elintarvike- ja lääketeollisuudessa.

Muovien korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla on ison mittaluokan ympäristöteko ja helpotus paisuvalle muovijäteongelmalle. Valtamerissä on isoja muovilauttoja jotka ajan kuluessa jauhautuvat mikromuoviksi. Vesistöihin mikromuoveja päätyy myös keinokuituvaatteita pestessä.

Mikromuovit eivät ole pelkästään valtamerien ongelma, vaan ne uhkaavat myös Suomen vesistöjä. Helsingin jätevedenpuhdistamolla jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuovista, mutta muovit jäävät jätevesilietteeseen ja sitä kautta luontoon.

Mikromuoveja löytyy myös juomavedestä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan eri puolilta maailmaa otetuista juomavesinäytteistä yli 80 prosentista löytyi muovikuituja. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa mikromuovia löytyi kaikista tutkituista 24 olutmerkistä. (Yle.fi 7.9.)

EU:ssa käytetään vuodessa lähes 200 muovikassia henkeä kohden. Tavoitteena on vähentää muovipussien käyttöä viidesosaan vuoteen 2025 mennessä. Arvioiden mukaan EU:n alueella joutuu luontoon noin kahdeksan miljardia muovikassia.

EU:n tavoitetta ei voi pitää kovin kunnianhimoisena, koska muovikassit voidaan korvata puupohjaisista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla. Ympäristön kannalta muovikassien kieltäminen olisi ollut monella tavalla perusteltua. Näin on tehty muun muassa Kiinassa ja Keniassa.

EU:n ilmastopolitiikka keskittyy nyt hiilensidontaan sen sijaan, että asiaa katsottaisiin kokonaisuutena. Ilmaston ja koko ympäristön kannalta olisi tärkeää, että vähennettäisiin päästöjä ja etsittäisiin fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja.

Hyvin hoidetuista metsistä löytyy kestävä ratkaisu sekä hiilen sidontaan että päästöjen ja muovisaasteen vähentämiseen.