Perus- ja säätöenergiaa tarvitaan edelleen lisää

Vesivoima sopii säätövoimaksi, koska se voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Kuvassa Hirvijärven tekoaltaan yhteydessä olevan Hirvikosken vesivoimalaitoksen yläkanava johtaa kallion uumenissa olevalle voimalallle. Kuva: Johannes Tervo

Suomalainen sähkötuotanto on muuttunut muutamassa vuodessa paljon. Vielä muutama vuosi sitten lähes kolmannes sähköstä tuotiin Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Viime vuonna Suomi oli vuositasolla sähkön suhteen omavarainen.

Saavutuksen arvoa nostaa merkittävästi, että samaan aikaan sähköntuotanto on muuttunut lähes kokonaan päästöttömäksi. Energiateollisuus ry:n julkaiseman sähkön vuositilaston mukaan sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet vuodesta 2010 alkaen 87 prosenttia. Päästöttömän tuotannon osuus oli viime vuonna 94 prosenttia (Energiateollisuus 11.1.).

Syynä nopeaan muutokseen on Olki­luodon 3 reaktorin käynnistyminen sekä tuulivoiman nopea lisääntyminen. Uusimman ydinreaktorin teho on 1 600 mega­wattia ja tuulivoimaloiden laskennallinen teho on yli 6 000 megawattia.

Muutos sähköntuotannossa on ollut niin nopeaa, ettei säätövoiman eikä sähkön varastointiteknologia ole pysynyt mukana. Sähköntuotannossa on vähän samanlainen tilanne kuin armeijan teltassa kovassa pakkasessa. Kamiinan lähellä olevat jalat palavat, mutta pää jäätyy. Keskimäärin lämpötila on sopiva. Viime vuonna keskimäärin sähkön tukkuhinta Suomessa oli Ruotsin jälkeen Euroopan halvinta.

Ongelmana on, että suuri osa sähköntuotannosta on säästä riippuvaista. Kovilla pakkasilla ei tuule eikä aurinko paista. Myös tuotannon keskittymien isoihin yksiköihin on riski.

Pörssisähkön hinta on kuluvanakin talvena heilahdellut rajusti miinus 50 sentistä yli kahteen euroon kilowatti­tunnilta. Tammikuun 5. päivä pörssisähkön keskihinta oli yli euron. Eilen pörssisähkön hinta oli arvonlisäveroineen keskimäärin 4,2 senttiä kilowattitunnilta. Hintavaihtelu oli 0,5 sentistä 8,5 senttiin.

Pörssisähkön käyttäjiä oli viime joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan 29 prosenttia kotitalouksista. Vuosi sitten luku oli alle 14 prosenttia (Yle 18.1.).

Suuret hintamuutokset ovat lisänneet vaatimuksia sähkön hintakatosta. Maa­seudun Tulevaisuuden kyselyn vastanneista 63 prosenttia haluaisi pörssisähkölle laki­sääteisen hintakaton. Asiantuntijoiden mielestä hintakatto ei ole ongelmaton (MT 22.1.).

LUT yliopiston energiatekniikan professorin Esa Vakkilaisen mielestä sähkön hintaralli ei helpota lähitulevaisuudessa. Hänen mukaansa viime talven pelastuksena oli lauha talvi, mutta ei tänä talvena. Vakkilaisen mukaan nyt pitää miettiä, miten toimitaan (Yle 18.1.).

Vakkilainen esittää lisäkapasiteettia valtiolliselta tasolta. Hintapiikin katkaisuksi sopisi hänen mielestään 400 megawatin edestä moottoreita, jotka käynnistyisivät kun sähkön hinta nousisi esimerkiksi 20–30 senttiin. Kustannuksiksi hän arvioi noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Fortum selvittää parhaillaan ydinvoima­loiden rakentamista, mutta mahdolliset uudet voimalat olisivat käytössä vasta aikaisintaan 2030-luvun puolessavälissä. Selvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Mahdollisten investointi­päätösten vuoro on vasta myöhemmin.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistymässä selvitys varakapasiteetin ja kapasiteettimekanismin luomisesta Suomeen. Hänen mukaansa se tarkoittaa valtion tukea säästä riippumattomalle sähkön tuotannolle. Mietinnässä on, kannattaako tuki suunnata enemmän nopean säätövoiman rakentamiseen vai tasaisen perusvoiman eli ydin­voiman investointeihin (Yle 13.1.).

Hintavaihteluiden saaminen kuriin edellyttää sähkön varastoinnin kehittämistä, kulutusjoustojen lisäämisestä tai riittävää tasaista sähköntuotantoa. Se onnistuu joko rakentamalla lisää perus- tai säätövoimaa. Ne maksavat ja maksajana ovat kuluttajat.