Kuiva alkukesä ja sateinen elokuu on huono yhdistelmä

Peltojen märkyys ja pelloilla seisova vesi estää puinnit ja pilaa sadon Peräseinäjoella. Mika (vas) ja Masa Manni pellolla tutkimassa puinnin jälkiä. Kuva: Johannes Tervo

Kuluva satokausi on ollut peltoviljelyn kannalta kaksijakoinen. Alkukesän kuivuus verotti monin paikoin rehusatoa, ja viljat jäivät harvoiksi. Kuivuus vaikeutti myös rikkakasvien torjuntaa, joten puintia haittaavia rikkaruohoja on pelloissa poikkeuksellisen runsaasti.

Elokuussa on satanut ennätyksellisen paljon erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja puinnit ovat vasta aluillaan. Sateet vaikeuttavat myös rehusadon korjaamista. Sastamalassa lypsykarja- ja viljatilaa pitävän Suvi Sianoja kiteyttää kasvukauden säät hyvin. Hänen mukaansa nyt on ollut ääripäiden kesä, jossa säät ovat vaihdelleet laidasta laitaan (MT 1.2.).

Jos sateet eivät hellitä, uhkaavat puinnit jäädä suurelta osin tekemättä. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että runsaat sateet ovat jo täyttäneet ojat ja joet. Vettyneet pellot eivät kanna koneita.

Puintien jatkuminen edellyttää useamman päivän perättäistä poutaa. Pelloilla tarvittaisiin nyt sateen sijaan aurinkoa ja navakkaa tuulta. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Antti Jylhä-Ollilan mukaan pidempiä poutajaksoja saadaan mahdollisesti tällä viikolla (MT 30.8.).

Tällä hetkellä pahin mahdollinen sää on lämmin ja kostea, koska viljat alkavat itää tähkissä. Alkukesän kuivuudesta johtuen viljojen jälkiversontaa on paljon ja sateiden jatkuessa sadon laatu heikkenee nopeasti.

ProAgrian arvion mukaan puitavasta alasta noin 30 prosenttia on korjattu ja puinnit ovat sateiden takia nyt myöhässä noin kaksi viikkoa. Erot puintitilanteessa ovat alueiden kesken suuret. Pisimmällä puinnit ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen alueella.

Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat ProAgrian toimialapäällikön Juha-Matti Topparin mukaan vasta alussa. Hän arvioi, että peltojen kantokyky on monin paikoin mennyt ja sateet ovat jo heikentäneet viljojen laatua. (MT 1.9.)

Keskeytyneet puinnit rajoittavat myös syysviljojen kylvöjä. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) puintikatsauksen mukaan syysviljojen ala jäänee puintien venyessä aiemmin ilmoitettua matalammaksi. Monin paikoin suunnitelmissa oli kasvattaa syysvilja-alaa edellisestä vuodesta, mutta sen arvioidaan nyt jäävän haaveeksi.

Märkyys aiheuttaa ongelmia myös lannanlevityksessä. Pellot ovat niin märkiä, ettei seinäjokelaisen sikayrittäjän Mika Mannin mukaan niille ole puimurilla asiaa pariin viikkoon. Hän toivookin muutoksia lannan levittämisen sääntöihin. Hän ennakoi, ettei lietelantaa saada tänä syksynä levitettyä edes niille aloille, jotka on saatu puitua. Mannin mukaan nyt eletään poikkeustilannetta, jolloin pitäisi saada levittää lietettä korjaamattomillekin pelloille.

Perunan osalta tilanne näyttää viljoja valoisammalta. Lapualaisen Ilpo Ulvisen mielestä koenostojen perusteella perunan sato-odotukset näyttävät tässä vaiheessa hyvilltä.

Vyr muistuttaa, että myös taloudellisesti tilanne on vaikea, koska kylvöt on tehty ennätyksellisen kalliilla tuotantopanoksilla. Alkukesän kuivuuden takia satotaso on keskimääräistä heikompi. Sateinen loppukesä heikentää viljan laatua, ja kosteana puidun viljan kuivattamisen kustannukset ovat korkeat. Lisäksi viljan hinta on laskenut reippaasti vuoden takaisista hinnoista.

Kuiva alkukesä ja sateinen elokuu on huono yhdistelmä, mutta ne ovat tulleet viime vuosia viljelijöille tutuiksi. Esimerkiksi pari vuotta sitten kuivuus aiheutti isoja satomenetyksiä ja viime vuonna sateinen elokuu upotti puimureita peltoon.

Tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää. Sitä kannattaa kaikkien juhlia, ja samalla kannustaa tuottajia, että he jaksavat ongelmista huolimatta tuottaa kotimaista ruokaa.