Nuorten arki saatava jo kohti normaalia

Valtaosa kouluista aloittaa syyslukukautensa tällä viikolla. Koronaepidemian kiihtymisestä huolimatta sekä perusopetus että toisen asteen koulutus pyritään järjestämään lähiopetuksena.

Puolitoista vuotta kestänyt korona-aika on pakottanut koulut toistuvasti erityisjärjestelyihin. Vaikka järjestelyistä on selvitty kiitettävästi, ne ovat kuormittaneet niin oppilaita kuin opettajiakin. Kovilla ovat olleet myös järjestelyistä vastanneet koulujen johtajat.

Vaihtelu etä- ja lähiopetuksen välillä on sekoittanut koulujen arkea. Lasten vähäiset tartunnat ja tartuntatapauksissa yleensä lievät oireet ovat olleet helpotus, mutta monille opettajille pelko tartunnasta on ollut läsnä töissä päivittäin. Opettajien etuja valvovan OAJ:n toive ammattikunnan nopeasta rokottamisesta on siksi perusteltu.

Maanantaina alkoivat 12–15-vuotiaiden lasten rokotukset. Samaan tahtiin sopisi rokottaa myös heidän opettajansa.

Kokemukset korona-ajan etäopetuksesta vaihtelevat – osalle oppilaista ja opettajista se sopi paremmin, osalle huonommin. Koulujen alkaessa tärkeintä olisi tunnistaa poikkeusaikana syntyneet oppimisvajeet ja tukea jokaista oppilasta vajeen kiinnikuromisessa.

Koulun yksi tärkeä tehtävä on kehittää lapsen sosiaalisia taitoja – ryhmässä toimimista, yhteisten sääntöjen ja aikataulujen noudattamista sekä toisten huomioimista. Näitä lapsi ei voi oppia etänä.

Koulun aikuisten vastuulla on luoda kulttuuria, jossa yksikään oppilas ei jää yksin. Tälle, samoin kuin kiusaamistapauksiin puuttumiselle, lähiopetuksen arkeen paluu antaa luontevan tilaisuuden. Poikkeusajan väistyessä myös lasten valmius käsitellä hyvää koulua ja koulukaveruutta voi olla tavallista parempi.

Paluu normaaliin on välttämätöntä myös lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville. Korona-aika on lisännyt hälyttävästi nuorten kokemia mielenterveysongelmia. Avunsaanti niihin on ruuhkautunut ja kestää usein kohtuuttoman pitkään.

Nuoruuttaan elävälle pandemia-aika on ollut pitkä. Koulun lisäksi se on tiennyt monelle pitkää eroa ystävistä. Myös monet nuoruuteen kuuluvat kohokohdat, kuten rippijuhlat ja valmistujaiset, ovat jääneet pitämättä. Tätä elämän velkaa on myös korkea aika päästä lyhentämään.

Suuri osa nuorista on selvinnyt ja suoriutunut hyvin läpi poikkeusajan. Koko yhteiskunnan kannalta on kuitenkin ratkaisevaa löytää koronaeristyksessä koulunsa keskeyttäneet nuoret ja auttaa heidät takaisin opintojensa pariin.

Korkeakoulut ja yliopistot aloittavat opetuksen oman harkintansa mukaan lähi- tai etäopetuksena. Myös niistä on kuultu viestejä opintojen keskeyttämisistä.

Opiskeluun liittyy oleellisena osana opiskelijaelämä. Vaativa opiskelu tarvitsee vastapainokseen hauskaa yhdessäoloa. Se tarkoittaa verkostoitumista, elinikäisiä ystävyyssuhteita ja usein myös elämänkumppanin löytämistä.

Viime lukuvuosi kului useimmilla opiskelijoilla omassa asunnossa, eikä yhteisiä tapahtumia järjestetty. Rokotusten edetessä on välttämätöntä päästä myös tässä takaisin normaaliin. Sen on oltava päätavoite, kun korkeakoulut ja yliopistot suunnittelevat alkavaa opetustaan.

Korona-aika on horjuttanut arkea monella tapaa. Terveyshuolien rinnalle on varmasti monella nuorella noussut huoli tulevaisuudesta – palaako elämä ennalleen, miten käy talouden ja työpaikkojen, mitä osaamista jatkossa tarvitaan?

Näihin huoliin on Suomessa pystyttävä vastaamaan. Tärkeä osa vastausta on koulunkäynnin ja opiskelun vieminen kohti lasten ja nuorten tarvitsemaa tavallista arkea.

Sosiaalisia taitoja lapsi tai nuori ei voi oppia etänä.