Kuntien on oltava hereillä valtionosuuksien muutoksessa

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan kuntien valtionosuusuudistuksen tavoitteena on, että erikokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut turvataan kaikkialla Suomessa. Kuva: Jarno Mela

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman mukaan kuntien valtionosuusuudistuksesta olisi pitänyt päättää jo tänä keväänä. Uudistuksen oli määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Uudistus on osoittautunut niin hankalaksi, että kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti lokakuussa, että uudistusta siirretään vuodella eteenpäin. Hänen mukaansa uudistusta varten tarvitaan lisää tietoa. Ikonen oli oikeassa, koska näin iso uudistus pitää tehdä rauhassa ja maltilla. (Kuntalehti 22.10.2024)

Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää, että se on myös poliittisesti hankala asia, koska uudistus muuttaa rahanjakoa kuntien välillä. Lisäksi uudistus on tarkoitus toteuttaa siten, että se ei lisää julkisia menoja. Kuntien valtionosuudet ovat tänä vuonna yhteensä noin neljä miljardia euroa.

Kuntien valtionosuusuudistusta tarvitaan muun muassa siksi, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (sote) sekä te-palvelujen uudistus ovat muuttaneet kuntien tehtäviä. Sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut kunnilta hyvinvointialueille. Te-uudistus siirsi julkiset työvoimapalvelut valtiolta kunnille tämän vuoden alussa.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi uudistuksessa joudutaan ottamaan kantaa monille kunnille isoihin kysymyksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi voimalaitosten kiinteistöverojen tasaus, saaristomaisen kunnan rahoitus sekä kaksikielisyys.

Ikosen mukaan uudistuksen tavoitteena on, että erikokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut turvataan kaikkialla Suomessa. Hän muistuttaa, että pitää huomioida myös niin muuttotappiokuntien tarpeet kuin kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia.

Uudistuksen selvityshenkilöt, kuntatalouden konsultti Eero Laesterä ja Kuntaliitosta eläköitynyt lakiasiainjohtaja Arto Sulonen julkaisivat joulukuussa raporttinsa siitä, kuinka kuntien tuloja tulisi käsitellä ja valtionosuuksien perusteita tulisi muuttaa. (MT 7.2.)

Yksi osa raportista koski voimalaitosten kiinteistöveroja. Selvityshenkilöt esittivät, että ydinvoimaloiden lisäksi myös muiden voimaloiden maksamista kiinteistöveroista puolet otettaisiin huomioon valtionosuuksien tasauksessa. Tämä tarkoittaisi, että niiden kuntien, joissa on muun muassa tuuli-, aurinko-, bio- ja vesivoimaloita, valtionosuudet pienenisivät.

Ei ollut suuri yllätys, että esimerkiksi tuulivoimalakunnat, Suomen uusiutuvat ry ja Energiateollisuus eivät pitäneet ehdotuksesta. Perustelut olivat hyvät. Kuntien into kaavoittaa tuulivoimaloita alueelleen heikkenisi, samoin kuin niiden paikallinen hyväksyttävyys. Muutos olisi ongelmallinen myös Suomen kilpailukyvylle sekä koko vihreälle siirtymälle.

Pääministeri Orpo totesi hiljattain, ettei hallitus tule puuttumaan kuntien tuulivoimaloista saataviin kiinteistöveroihin.

Uudistukseen liittyvät muut asiat ovat jääneet voimaloiden verojen varjoon. Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikosen mielestä kiinteistövero on selvityksessä sivuraide, jopa monien tuulivoimalakuntien itsensä kannalta. Hänen mielestään valtionosuusuudistusta pitää katsoa kokonaisuutena.

Riikonen muistuttaa, että yksistään suuremman luokan kysymys maaseutukunnille on ehdotus asukastiheyden poistamisesta valtionosuuksien määräytymistekijänä kuin voimaloiden kiinteistöveron kuuluminen tasaukseen.

Erityisesti maaseutumaisten kuntien ja niiden edunvalvojien pitää olla jo uudistuksen valmisteluvaiheessa hereillä. Vaikka isot kaupungit esittävät mielellään, että niille kuuluvia valtionosuuksia siirretään muualle, ne ovat kuitenkin ylivoimaisesti suurimmat valtionosuuksien saajia.