Energian hinta vie terän keskuspankkien korkoaseesta

Euroalueen kymmeneen prosenttiin noussut inflaatio ei suosi säästämistä. Kuva: Juho Leskinen

Euroalueella oli pitkää epänormaali tilanne. Euroopan unioni, Euroopan keskuspankki (EKP) ja jäsenvaltio elvyttivät taloutta massiivisilla tukiostoilla ja -paketeilla. Lisäksi lainojen korot olivat jopa miinusmerkkisiä. Siitä huolimatta inflaatio ei noussut edes EKP:n tavoitteeseen noin kahteen prosenttiin.

Inflaatio lähti nousuun jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sota antoi sille lisää vauhtia. Venäjän katkaistua kaasutoimitukset Keski-Eurooppaan kaasun ja sen hintaan sidoksissa olevan sähkön hinta lähtivät jyrkkään nousuun. Myös Suomessa sähkön kuluttajahinnat ovat nousseet jopa satoja prosentteja. Hintojen nousun seurauksena inflaatio karkasi käsistä.

Suomessa inflaatio nousi syyskuussa 8,1 prosenttiin. Ruuan hinnannousu oli inflaatiotakin vauhdikkaampaa. Ruoka kallistui viime vuoden syyskuusta 14,7 prosenttia. Koko euroalueen inflaatio oli ennakkotietojen mukaan syyskuussa kymmenen prosenttia.

Riippumattomien keskuspankkien keskeinen tehtävä on pitää huolta hintavakaudesta. Inflaation laukatessa valtoimenaan keskuspankit pyrkivät hillitsemään sitä nostamalla ohjauskorkojaan. Näin myös nyt tehtiin, vaikka tiedossa on, että korkojen nostaminen puree nyt inflaatioon heikosti.

Energian saatavuusongelmaan ja sitä seuranneeseen hintojennousuun koronnosto ei auta. Tämän myönsi myös EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. Hän totesi kertoessaan koronnostosta, ettei rahapolitiikan keinoin voi vaikuttaa energia hintaan.

Koronnostoja on todennäköisesti tulossa vielä lisää. Lagarde sanoi, että mitä kauempana kahden prosentin inflaatiotavoitteesta ollaan, sitä suurempia koronnostoja tehdään.

Osan korkoaseen tehosta vie myös se, että samaan aikaan kun keskuspankit yrittävät koronnostoilla hillitä inflaatiota, EU:n jäsenvaltiot kiihdyttävät sitä massiivisilla tukipaketeilla. Ne ovat ymmärrettäviä, koska erityisesti sähkön ja ruuan kuluttajahintojen nousut ajavat kansalaisia taloudellisiin vaikeuksiin.

Korkojen nostaminen on herättänyt osin kiivastakin keskustelua, koska sen arvioidaan johtavan taantumaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä inflaation torjunta ilman talouden taantumaa on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä epätodennäköistä (MT 14.10.).

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) katsottiin kyseenlaistaneen EKP:n riippumattomuuden Twitter-viestissään. Marin lainasi väitöskirjatutkija Antti Ronkaisen Suomen Kuvalehdessä julkaisemaa kirjoitusta, jossa Ronkainen totesi, että "vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotakin pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat omaa uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan".

Monet ekonomistit muistuttivat, ettei poliitikkojen pidä puuttua EKP:n päätöksiin.

EKP:n korkopolitiikka jakaa suomalaisten mielipiteet. MT:n Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyyn vastanneista 30 prosenttia piti korkojen nostamista välttämättömän inflaation hillitsemiseksi, vaikka se ajaisi talouden taantumaan. Lähes yhtä suuri osa katsoi, ettei korkojen nostaminen ole välttämätöntä. Asian monimutkaisuudesta kertoo, että suurin osa ei osannut sanoa mielipidettään.

Jokainen velallinen huomaa korkojen nousun korontarkistuspäivänä. Myös valtionlainojen korot ovat nousseet nopeasti. Viikko sitten Suomen pitkien valtionlainojen korko jälkimarkkinoilla nousi yli kolmen prosentin. Edellisen kerran näin tapahtui 11 vuotta sitten. Vielä elokuussa valtionlainan korko oli noin 1,2 prosenttia.

Tulevaisuuden odotukset toteuttavat usein itseään. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa synkemmät kuin koskaan aiemmin.