Aitoon pihviin matkaa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi muutama vuosi sitten tiedemiesten hankkeesta kasvattaa lihaa laboratoriossa. Hanke ei jäänyt pelkäksi puheeksi.

Asialla olivat hollantilaisen Maastrichtin yliopiston tutkijat. Ensimmäinen keinolihapihvi esiteltiin ja koemaistettiin maanantaina Lontoossa.

Laboratorioliha tuotettiin naudan lihasta erotetuista kantasoluista, jotka lihotettiin lihasäikeiksi kasvatusmaljassa. Tutkijoiden mukaan tekniikalla saisi naudasta teoriassa jopa miljoona kertaa enemmän lihaa, kuin perinteisellä teurastuksella.

Suomen tarpeisiin riittäisi siis yksi nauta, ja lihaa jäisi vientiinkin. Maitoa ei tosin vielä osattu uudesta koeputkinaudasta heruttaa.

Navetan rakentajien ei kannata toistaiseksi huolestua kilpailevasta tuotantotavasta. Keinolihasta tehty hampurilaispihvi maksaa noin 250 000 euroa, eikä se aivan lähivuosina kilpaile hinnassa perinteisen jauhelihapihvin kanssa.

Myös itse tuote kaipasi koemaistajien mielestä jatkokehitystä. Keinoliha on kuivakasta, siinä ei ole rasvaa eikä edes lihan makua.

Tiedemiesten tehtävänä on ratkaista maailman ongelmia. Keinolihan toivotaan tulevaisuudessa vähentävän maailman nälkää ja ympäristön kuormitusta.

Lihatehtaissa kasvatettu liha ei tarvitsisi laidunta. Sen tuottamisessa säästyisi energiaa, ja nykytuotantoon verrattuna kasvihuonekaasut vähenisivät murto-osaan. Kenties kasvatuksen tarvitsemat ravinteet voitaisiin eristää suoraan yhdyskuntalietteestä?

Keinoliha ei ole enää pelkkää tieteisfantasia. Silti on – kaiketi onneksikin – vielä pitkä matka maailmaan, jossa ruuan raaka-aine on teollinen laboratoriotuote.

Aidot ruuat pitävät pintansa. Luultavasti keinolihakin korvaisi markkinoilla lähinnä muita lihan korvikkeita, kuten soijapohjaista tofua.