Lakien säätäminen ei ole itsetarkoitus

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan Helsingin Sanomille joulukuussa antama haastattelu sai osan oikeusoppineista ja poliitikoista hyppäämään laukalle. Joissakin lausunnoissa vaadittiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eroa.

Jonkka totesi haastattelussa, että hänen pyrkimyksensä korjata ongelmallisia lakiesityksiä oli jyrätty. Lausunnosta noussut kohu yllätti oikeuskanslerin. Jonkka muistuttaa Iltalehden haastattelussa, ettei hän esittänyt kritiikkiä lainvalmistelua kohtaan ensimmäistä kertaa. (IL 22.2.)

Kohun keskellä Jonkalle tuli mieleen, onko medialukutaito vähän kateissa tai onko ajan henki sellainen, että pitää päästä nopeasti kommentoimaan.

Monelta hallituksen eroa vaatineelta unohtui, että Jonkka esitti kritiikkiä lainvalmistelun ongelmia kohtaan vuotta 2014 koskevassa oikeuskanslerin kertomuksessa. Silloin nykyiset oppositiopuolueet olivat hallituksessa ja oikeusministerinä Anna-Maja Henriksson (r.). Kuitenkin juuri hän vaati pääministeri Sipilältä selvitystä hallituksen lakiesitysten ongelmista.

Tiistaina eduskunta keskusteli pääministeri ilmoituksen pohjalta lainvalmistelun parantamisesta. Sipilä kiisti, että hallitus olisi hätiköinyt lainvalmistelussa.

Jonkan mukaan yleisesti ottaen poliitikoilla on kiire saada tuloksia. Hänen mielestään ministeri ja heidän erityisavustajansa eivät välttämättä tiedä, miten paljon aikaa hyvä lainvalmistelu vaatii ja kuinka mutkikasta se on isoissa asioissa.

Jos lainvalmisteluun käytetty aika merkitsee jotakin, seitsemisen vuotta valmisteilla olleesta eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta pitäisi tulla ainakin lakiteknisesti oikea. Eri asia on, millainen lain sisällöstä tulee. Siitä on jo tässä vaiheessa monta näkemystä.

Vaikka lakiuudistus on erittäin laaja ja koskee kaikkia eläimiä, on tuotantoeläimet nostettu usein esiin. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) pelkää, että hallituksen linjaukset vesittävät uudelle eläinsuojelulaille asetetut odotukset. Tavoitteet vaarantuvat, jos eläintuottajille ei saa hallitusohjelman kirjausten mukaisesti määrätä lisäkustannuksia aiheuttavia velvoitteita. (maaseuduntulevaisuus.fi 21.2.)

SEY:n toiminnanjohtajan Kati Pullin mielestä erityisesti keskusta laittaa kaikin voimin kapuloita rattaisiin eläinsuojelulain ja muiden eläinten hyvinvointisäädösten kehittämiselle.

Kansanedustaja, MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen (kesk.) muistuttaa, etteivät maatilat kestä enää yhtään enempää kustannusten lisäämistä. Julkisen loanheiton sijaan Hakanen esittää yhteistyötä kotimaisen tuotannon kehittämiseksi. (maaseuduntulevaisuus.fi 22.2.)

Viime maaliskuussa SEY oli sitä mieltä, että tuottajat ovat liian ahtaalla. (MT 18.3.). Se ei järjestön mukaan ole kenenkään etu, ei eläinten eikä tuottajien. SEY:n silloisen puheenjohtajan Helinä Ylisirniön mielestä kaupan, kuluttajien ja valtion on tultava vastaan, jotta tuotantoeläinten olot saadaan vastaamaan nykytietoa eläinten hyvinvoinnin tarpeista. Kukan nykytiedon perusteella uskoo, että näin tulisi tapahtuman?

Uudesta eläinsuojelulaista ja siihen liittyvistä asetuksista on nykyisten tietojen perusteella tulossa varsin yksityiskohtainen. Mukaan on tulossa muassa osaamis- ja pätevyysvaatimus kaikille eläinten pitäjille (Keskisuomalainen 22.2.).

Lain valmistelun yhteydessä kannattaa pohtia, miten lakia voidaan tulevaisuudessa noudattaa mutta myös valvoa.

Parhaiten eläinten hyvinvointia edistettäisiin pitämällä huoli siitä, ettei maahan saa tuoda sellaista, jota ei ole tuotettu Suomen lainsäädännön mukaisesti. Ei ole kenenkään etu, että kotieläintuotanto tuhotaan Suomesta.