Green Deal otettava heti tosissaan

Euroopan unionin komissio julkisti keskiviikkona vihreän kasvun ohjelmansa Green Dealin. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esittelemä ohjelma antaa kehykset tuleville ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä koskeville päätöksille.

Kehys on laaja, koska ohjelmassa käydään läpi kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Siitä, miten ohjelma käytännössä toteutetaan ja laajat kehykset täytetään, päätetään myöhemmin.

Ohjelman tarkoitus on von der Leyenin mukaan näyttää, että fossiileihin ja saasteisiin perustuneen vanhan kasvumallin aika on ohi. Ohjelmassa on johtavana ajatuksena, että EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2030 hiilidioksidipäästöjen pitäisi olla 50–55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Vielä on epäselvää, miten ohjelma vaikuttaa Suomeen. Yksityiskohdat ovat auki. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan Green Deal on onnistuessaan mahdollisuus Suomen maa- ja metsätaloudelle. Marttila muistuttaa, että maa- ja metsätaloudella on sekä valmius että vahva tahto tuottaa kestäviä ilmastoratkaisuja.

Marttilan mielestä Suomen hallituksella onkin hyvä mahdollisuus viedä meillä hyvin hoidettuja asioita Green Dealin kärkihankkeiksi. Tällaisia ovat muun muassa eläinten terveys ja hyvinvointi sekä antibioottien käytön vähentäminen.

Suomen metsätalous voisi olla esimerkkinä, miten puuta voidaan tuottaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Metsätalouden kannalta on ongelma, ettei Green Deal tunnista metsien taloudellista käyttöä. Metsien käyttöä koskevat aloitteet ovat mukana monimuotoisuusstrategiassa.

Näyttää siltä, että metsiämme ja niiden käyttöä koskeva keskustelu jatkuu EU:ssa. Suomalaisten ja muiden EU:n metsäisten maiden edustajien on huolehdittava, että tietoa metsänhoidon ja koko metsätalouden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa viedään kaikille EU:n päättäjille.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) muistutti yliökirjoituksessaan, että Suomen ja kansantaloutemme kannalta on ratkaisevaa, missä valossa metsätalous Green Dealissa nähdään. Kataisen mielestä on huolestuttavaa, ettei komission puheenjohtaja Von der Leyen mainitse poliittisessa ohjelmassaan biotalouden, metsien tai metsätalouden tärkeää roolia hiilineutraaliin talouteen siirtymisessä. (MT 2.12.)

Green Dealiin liittyvän ilmastolain toimeenpanosta komissiossa vastaa hollantilainen Frans Timmermans. Kataisen mukaan on iso kysymys, näkeekö Timmermans Suomen kasvavat metsävarat osana Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vai katsooko hän yhdellä kertaa koko unionia. Tämä vaikuttaa esimerkiksi Suomen omaan tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Komission tavoite on kunnianhimoinen, ja se koskettaa kaikkia ja kaikkea. EU:n toimet eivät kuitenkaan yksin riitä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Mukaan on saatava kaikki maat ja maanosat.

Tässä lehdessä olevassa yliössä Euroopan parlamentin EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber esittää EU:lle ilmastonmuutoksen suurlähettilästä. Weber perustelee esitystään sillä, että Euroopan on jatkettava maailman johtajana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tähän työhön EU tarvitsee Weberin mukaan henkilön, joka on sitoutunut ulkomaisten kumppanien vakuuttamiseen ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä.

Green Deal on lähtölaukaus EU:n uudelle ilmasto- ja ympäristölainsäädännölle. On tärkeää, että lainsäädäntöä tehtäessä huomioidaan muun muassa olosuhteiden erot jäsenmaiden välillä. Lisäksi on muistettava, että kestävässä kehityksessä on kysymys myös taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Jos nämä eivät toteudu, ilmastotavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa.

Lakipaketin rakentaminen kestää vuosia, mutta suomalaisten edunvalvojien pitää olla hereillä alusta alkaen.

Suomalaisten edunvalvojien pitää olla hereillä alusta alkaen.