Suomalainen sika päihittää tuontilihan

Toukokuussa käyttöön otettava laatumerkki tarjoaa tietoa kaupassa myytävän sianlihan tuotantotavoista. Kun kuluttaja valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että lääkkeiden käyttö on sialla minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa. (MT 3.1.)

Alkutuotannon laatujärjestelmää on rakennettu viisi vuotta. Se perustuu sikojen terveydenhuoltojärjestelmä Sikavaan, jossa mukana olevien tilojen eläimet ovat jatkuvassa ja suunnitelmallisessa terveysseurannassa. Sikavaan kuuluu Suomen 1 640 sikatilasta 1 440.

Järjestelmää ovat rakentaneet isot lihatalot Atria, HK, Saarioinen ja Snellman sekä Eläintautien torjuntayhdistys ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös sianlihan tuottajia.

Laatumerkkiä on odotettu jo pitkään. Korkeammilla kustannuksilla tuotettu suomalaisliha ei ole hyötynyt tuotannon paremmasta laadusta, vaan sitä on myyty lähes samanlaisena bulkkina kuin tuontilihaa. Tämä ei ole ollut suomalaisen tuottajan eikä liioin kuluttajankaan edun mukaista, sillä valintojen tekeminen pelkän paketin ulkonäön perusteella ei ole helppoa.

Kuluttajat kertovat mielipidetutkimuksissa haluavansa ostaa vastuullisesti tuotettua lihaa. Valintojen pohjaksi on kuitenkin ollut tarjolla vähän tietoa. Tätä tietovajetta laatumerkki nyt täyttää.

Kuluttaja jopa haastetaan miettimään, mitä hän lihahyllystä valitsee.

Tuontilihan valitseva tukee tuotantoa, jossa sikojen hännät katkotaan eikä salmonellaa ole saatu kuriin. Kotimainen liha on peräisin siasta, joka on saanut säilyttää saparonsa, elää EU-vaatimuksia tilavammin ja jolle ei ole syötetty antibiootteja ”varmuuden vuoksi”.

Myös tuore kansainvälinen tutkimus vahvistaa, että suomalaiset siat voivat selvästi paremmin kuin siat Keski-Euroopassa. Sen mukaan parhaimpaan eli erinomaiseen hyvinvointiluokkaan ylsi 44 prosenttia Suomen lihasikaloista. Lopuissa luokitus oli hyvä. (MT 16.12.)

Britanniassa, Espanjassa ja Ranskassa yksikään ei yltänyt erinomaiseen hyvinvointiluokitukseen.

Suomalaisen lihasikaloiden vahvuuksina pidettiin eläinten terveyttä, käyttäytymistä ja olosuhteita.

Laatujärjestelmälle ja sitä ilmaisevalle merkille on yhä enemmän tarvetta tulevaisuudessa, sillä suomalaiskauppaan voi tulvia lihaa ympäri maailmaa.

EU neuvottelee parhaillaan kaupan vapauttamiseen tähtäävästä sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Neuvottelut aloitettiin viime kesänä ja niiden takarajaksi on alustavasti asetettu 2015. Myös maataloustuotannon jättiläinen Brasilia on halukas sopimaan kaupan vapauttamisesta suoraan EU:n kanssa.

Kuluttajansuoja on rakennettu Atlantin vastakkaisilla rannoilla kutakuinkin päinvastaisista lähtökohdista. Kun täällä tuotannon laatua rakennetaan tilalta asti, Yhdysvalloissa satsataan ketjun loppupäähän. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi salmonellan kitkemistä kemiallisesti. Neuvottelukumppaneilla on erilaisia käsityksiä myös muun muassa kasvuhormoneiden ja antibioottien käytöstä.

Laadun rakentaminen ei ole ilmaista. Esimerkiksi salmonellattomuus on vaatinut suomalaistiloilta vuosien, jopa vuosikymmenten määrätietoista työtä. Kotimaiselle laatutyölle ei kuitenkaan ole saatu lisähintaa, koska kuluttajat eivät tunne käytössä olevia järjestelmiä.

Uuden laatumerkin avulla sikatilojen laatutyölle halutaan taata sille kuuluva hinta. Kotimaisen tuotannon jatkumisen voi turvata vain, jos sian hyvinvointi näkyy myös sen hinnassa.