Trumpin muurit koskevat Suomeakin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut virkakautensa touhukkaasti. Omien asetustensa voimin hän on perunut Tyynen meren alueen maiden kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen, käynnistänyt kiistellyt öljyputkihankkeet ja aloittanut muurin rakentamisen Meksikon rajalle.

Reaktiot ovat kaksijakoiset. Trumpia vastustavat mielenosoittajat täyttävät kadut Yhdysvalloissa, raivo yltyy Meksikossa ja EU-maiden johto on ymmällään. Toisaalta osakemarkkinoilla riemu on revennyt valloilleen. Trumpin hankkeista haltioituneet sijoittajat nostivat osakeindeksit viime viikolla ennätyksiin.

Ainakin Yhdysvalloissa rahamarkkinat tuntuvat lähes kritiikittä luottavan siihen, että Trumpin toimet todella elvyttävät maan talouden uuteen kukoistukseen. Ympäristöväen, naisten tasa-arvon tai intiaanien puolustajien kannat on sivuutettu talouskasvun tieltä. Vaalituloksesta syntynyt kahtiajako Yhdysvalloissa tuntuu päivä päivältä vain syvenevän ja etsivän alati uusia jakolinjoja.

Trumpin hankkeista on nähty vasta alku. Kuvaavia olivat television kansainväliseen levitykseen edenneet uutiskuvat, jossa maan elinkeinoelämän kärki oli marssitettu uuden presidentin opastettaviksi. Yritysjohtajien ilmeistä paistoi epäusko, kun Trump kaiken kansan edessä opasti heitä protektionismin tielle. Samanlaista tunnelmaa on ollut havaittavissa Venäjältä presidentti Vladimir Putinin nuhdellessa julkisesti alaisiaan. Ulkomaille sijoittavat ovat nyt Yhdysvaltain virallisen opin mukaan tuomittu.

Meksiko ei yksin pysty puolustautumaan Yhdysvaltojen edessä. Ongelmatonta köyhän naapurimaansa tölviminen ei ole toki Trumpillekaan. Jos hän todella saa amerikkalaiset yhtiöt palauttamaan tuotantoaan Yhdysvaltoihin, mikään ei takaa, että niiden tuotteet ovat enää kilpailukykyisiä. Palkat ja työehdot ovat kuitenkin Yhdysvalloissa edelleen eteläistä naapuriaan korkeammat. Ovatko amerikkalaiset protektionismin vuoksi valmiita maksamaan elektroniikastaan ja autoistaan Trump-lisää?

Meksikon lisäksi Trump on uhitellut kauppapoliittisesti myös Kiinaa. Vastuksesta voi luvata kivikovaa. Edessä olisi kauppasota, jossa Yhdysvaltain menestys ei ole lainkaan varmaa. Tämä välienselvittely koskisi väistämättä myös muuta maailmaa.

Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole suunnannut kauppapoliittista tykistöään Eurooppaan. Välttämättä näin ei heti käykään, sen verran vähäpätöinen toimija EU muutenkin Trumpin ajattelussa on.

Trumpin kauppapoliittinen muuri koskee myös Suomea. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Vienti on viime vuosina kasvanut ja asettunut noin seitsemään prosenttiin. Jos Trump asettaa tuonnille esteitä, Suomen metsäteollisuuden, konepajojen ja laivanrakennuksen ohella tilanne voi olla ongelmallinen myös biopolttoaineita ja cleantech- tuotteita valmistaville yrityksille.

Maataloustuotteiden maailmankaupan osalta kukaan ei osaa sanoa muuta, kuin että epävarmuus lisääntyy. Osa yrityksistä saattaa hyötyä Trumpin hankkeista, osa kärsii.

Epävarmuus on yrityksille ja talouskasvulle myrkkyä. Yhdysvaltain pörssin villiintyminen ei välttämättä ole pysyvällä pohjalla. Toistaiseksi Trump on käynnistänyt hankkeensa asetuspohjaisesti. Niiden rahoituksesta hän joutuu keskustelemaan myöhemmin. Republikaanienkaan järkkymättömään tukeen Trump ei voi luottaa.

Suomi ei ole Trumpin toimien pääkohde, mutta suojassa mekään emme ole. Pienten kansainvälisestä kaupasta riippuvaisten maiden turva on kauppapoliittisten rakenteiden vakaus. Kehitys kulkee nyt väärään suuntaan. Muurit ovat Suomelle haitaksi.