Ruokaa myös vientiin

Elintarvikkeiden kansainvälinen kauppa on merkittävää, vaikka maailmanmarkkinoilla liikkuu vain pieni osa tuotetusta ruuasta. Kilpailu markkinoista on kovaa ja kauppojen saaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä myös poliittisella tasolla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) allekirjoitti viime keskiviikkona Kiinassa suomalaisen kauran ja sianlihan viennin ehtoja koskevat sopimukset.

Sopimusten syntymistä ovat edeltäneet vuosia jatkuneet neuvottelut. Sianlihasta on neuvoteltu vuodesta 2005 ja kaurasta vuodesta 2006 lähtien.

Vaikka Suomesta riittää ruokaa myös vientiin, on elintarvikkeiden tuonti kuitenkin huomattavasti suurempaa. Viime vuonna Suomen elintarvikevienti kasvoi kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tuonti kasvoi sitäkin nopeammin.

Vaikka osa tuotavista elintarvikkeista on sellaisia, joita Suomessa ei tuoteta lainkaan, kasvoivat myös esimerkiksi sianlihan ja juustojen tuonti reippaasti. Saman suuntainen kehitys on jatkunut myös tänä vuonna, vaikka esimerkiksi maitotuotteiden vienti Venäjälle on kasvanut vauhdilla.

Kotimaisen maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden kannalta uusien vientimarkkinoiden löytyminen on tärkeää. Bulkkituotannolla pärjääminen kilpailuilla markkinoilla on kuitenkin vaikeaa. HK Ruokatalon johtaja Jari Leija toteaakin, että suomalaisen lihan mahdollisuudet Kiinassa ovat erikoistumisessa (MT 28.10.).

Viime aikojen elintarvikekriisit ovat opettaneet, että omasta elintarviketuotannosta pitää huolehtia. Koska elintarvikkeiden tuonti edelleen kasvaa, edellyttää omavaraisuuden ylläpitäminen myös vientiä. Se kuinka järkevää samojen elintarvikkeiden yhtäaikainen tuonti ja vienti ovat, on suurelta osin kuluttajien päätettävissä.