Euromaat aloittavat velkasaneerauksen

EU- ja euromaiden päämiehet sopivat torstaiaamuun jatkuneissa neuvotteluissa uusista toimenpiteistä Euroopan talouskriisin suitsimiseksi. Päätöksistä näkee, että Saksan rooli EU:ssa ja euro-alueella on nyt vahva. Saksan liittokansleri Angela Merkel saneli, mitä tehdään.

Suomen kannalta päätökset ovat ainakin tässä vaiheessa, jos eivät nyt myönteisiä, niin ainakin oikean suuntaisia. Esimerkiksi Ranskan ajamassa mallissa pankkien pääomittaminen olisi tehty yhteisvastuullisesti. Nyt yhteisvastuu toteutuu vasta siinä vaiheessa, jos mikään muu keino ei onnistu.

Peruslähtökohta on se, että Kreikka laitetaan velkasaneeraukseen. Pankkien ja yksityisten Kreikalle myöntämistä luotoista leikataan puolet pois. Kreikan kannalta tilanne tietenkin helpottuu, mutta on hämärän peitossa, auttaako saneeraus maata selviämään edes jäljelle jäävistä veloista.

Tavoitteena on, että Kreikan julkinen velka supistuisi vuoteen 2020 mennessä 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sekin on kaksinkertainen määrä emu-kriteereihin verrattuna. Lainoista selviäminen edellyttääkin vahvaa talouskasvua. Sitä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.

Saneerauksesta seuraa, että eurooppalaisia pankkeja joudutaan pääomittamaan Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n laskelmien mukaan yli sadalla miljardilla eurolla. Pankkien on EBA:n mukaan korotettava oma pääomansa yhdeksään prosenttiin. Ensisijaisesti uutta pääomaa kerätään sijoittajilta, toissijaisesti kotivaltiolta. Ellei näissä onnistuta, pääomitus tehdään Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) myöntämällä lainalla.

Suomalaisten pankkien kannalta tilanne on tältä osin jo nyt kunnossa eikä pääomittamista tarvita. Esimerkiksi OP-Pohjolan vakavaraisuus on 12 prosenttia.

Lähes ikiliikkujaan verrattavana keksintönä voi pitää sitä, että ERVV:n kapasiteetti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan nelinkertaistuu. Tämä vivuttaminen tapahtuu vieläpä ilman euromaiden takausvastuiden lisäämistä niin, että ERVV:stä tuleekin lainan myöntäjän sijaan osatakaaja muiden myöntämille lainoille. Toisaalta riskit Suomen 14 miljardin euron takausvastuiden menettämiseen kasvavat.

Näitä muita lainaajia haetaankin nyt kaukaa. Ranskan pääministeri Nicolas Sarkozy aikoi jo eilen soittaa Kiinan presidentille maan mahdollisesta osallistumisesta euroalueen kriisin ratkaisuun. ERVV:n johtaja Klaus Reding on puolestaan tänään tapaamassa kiinalaisia.

On selvä, ettei Kiina lainoita Eurooppaa ilman vastinetta. Riittääkö vastineeksi epävarmojen saatavien korkotuotot?

Monien asiantuntijoiden mukaan eilen tehdyt päätökset ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkman epäilee, että kriisiin joudutaan palaamaan jo ensi keväänä ellei esimerkiksi Italiaa patisteta tekemään tarvittavia talousuudistuksia.

Kreikan velkasaneeraus, ERVV:n vahvistaminen ja pankkien pääomittaminen ovat merkkejä siitä, että euromaiden päättäjät ovat viimeinkin ottamassa aloitetta talouskriisistä. Lähikuukaudet näyttävät, onko ote pitävä.

Brysselissä tehdyt päätökset ovat kuitenkin vain raamiratkaisuja. Ilman jäsenmaiden omia päätöksiä ja niiden toteuttamista mikään ei muutu. Uusiin velkasaneerauksiin ei ole kuitenkaan varaa.

Euron perustamisen yhteydessä sovitut säännöt pitää viimeinkin ottaa käyttöön.