Kreikka siirtymässä vekselirahoitukseen

Kreikan parlamentti hyväksyi keskiviikon ja torstain välisenä yönä kolmannen tukiohjelman ehdot selvällä äänierolla.

Äänestys oli kova paikka erityisesti päähallituspuolueelle Syrizalle. Puoleen puheenjohtaja, pääministeri Alexis Tsipras ajoi ehtojen hyväksymistä, vaikka ei itse usko niihin. Pakon edessä hänen oli taivuttava, koska vaihtoehtona olisi ollut Kreikan talouden täydellinen romahtaminen ja kaaos.

Päätös syntyi opposition tuella, koska suuri osa hallituspuolueiden edustajista äänesti vastaan.

Päätöksen tekemistä vaikeutti, että viime sunnuntaina päätetyt tuen ehdot ovat tiukemmat kuin pari viikkoa sitten kreikkalaisten kansanäänestyksessä hylkäämät ehdot.

Pääministeri Tsipraksen mielestä kyse ei kuitenkaan ollut Kreikan nöyrtymisestä, vaan nöyrtymään joutuivat aivan muut. Uutistoimisto Reutersin mukaan Tsipras nosti antamassaan haastattelussa esiin "uuden rahan" antamista vastustaneet Suomen ja Hollannin, jotka hänen mukaansa joutuivat taipumaan neuvotteluissa.

Sen lisäksi, että muut euromaat antavat uuttaa rahaa yli 80 miljardia euroa, niiden pitää Tsipraksen mukaan hyväksyä velkojen uudelleenjärjestely.

Luulo velkojen uudelleenjärjestelystä on pahasti ennenaikainen, koska Suomen lisäksi myös monet muut euromaat vastustavat niitä. Lainojen leikkaaminen tulisi kalliiksi ja euromaiden poliitikoiden olisi vaikea selittää äänestäjilleen ja muille tukea saaneille maille.

Laina-aikojen pidentäminen entisestään ja korkojen alentaminen olisivat pienempi paha, vaikka nekin käytännössä olisivat lainojen leikkaamista.

Kreikan talouskriisissä on ollut vuosien varrella monenlaisia käänteitä. Yhteistä niille on ollut, että rahoittajat ovat vaatineet lainojen vastapainoksia kovia sisäpoliittisia päätöksiä. Kreikka on niihin suostunut, mutta eri asia on, onko päätöksiä toteutettu. Jos on, niin vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.

Ei ole ihme, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on huolissaan, ettei Kreikan hallitus sitoudu riittävästi uudistuksiin.

Epäilyistä huolimatta Suomi päätti eilen tukea väliaikaisen hätälainan antamista Kreikalle ja päätöstä aloittaa neuvottelut Kreikan kolmannesta lainapaketista.

Jos oli kreikkalaiselle Syrizalle vaikeaa niellä tukipaketin ehdot, helppoa ei ollut perussuomalaisille hyväksyä neuvottelujen aloittamista ja väliaikaisen tukilainan antamista.

Ulkoministeri Timo Soinin mukaan perussuomalaisten vastustus ei olisi auttanut mitään. Virheet tehtiin Soinin mielestä jo takavuosina ja kriisirahasto on jo olemassa.

Soinin mielestä Suomen vastuut eivät teknisesti ottaen kasva, mutta riskit kasvavat merkittävästi.

Todennäköisten tukineuvottelujen aloittamisesta menee noin kuukausi, ennen kuin Kreikalle voidaan myöntää uutta tukea. Kreikalla ei ole aikaa odottaa: maa tarvitsee hätärahoitusta.

Käytännössä se tarkoittaa kolmen kuukauden vekseliä, jolla maksetaan IMF:n jo erääntynyt laina ja ensi maanantaina erääntyvä laina EKP:lle. Näiden lainojen maksaminen on edellytys uusien lainojen saamiselle.

Hätälainan myöntäminen ei ole yksiselitteistä. Lainan antajia ei oikein löydy. Euroopan komission esitys seitsemän miljardin euron hätälainasta kolmeksi kuukaudeksi EU:n budjettiin sidotuista varoista ei herätä innostusta euroalueen ulkopuolisissa maissa.

Näyttää siltä, että tälläkin kertaa Kreikka saa tukipakettinsa. Nyt sen pitää todellakin toimia. Yli viisi vuotta jatkunut akuutti kriisi on niellyt satoja miljardeja euroja ja vienyt muiden euromaiden päättäjien aikaa ja energiaa kohtuuttomasti.

Suomalaisten päättäjien energiaa tarvitaan kotimaisten ongelmien ratkomiseen. Suomen talous on jo pitkään kulkenut alamäkeen. Kreikka on varoittava esimerkki siitä, miten käy, jos joutuu muiden holhoukseen ja vekselikierteeseen.