Komissio kaappaa valtaa maa- ja metsätaloudessa

Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio haluaa kaapata täyden vallan maa- ja metsätaloudessa. Niihin liittyvää lainsäädäntöä on jo tullut kuin liukuhihnalta ja vauhti vain kiihtyy. Vallankaappauspyrkimyksen takana on niin sanottu Euroopan vihreän kasvun ohjelma.

Vihreän kasvun ohjelman keskiössä ovat maa- ja metsätalous. Se on periaatteessa perusteltua, koska biotalouden avulla on mahdollista päästä irti fossiilisista raaka-ainelähteistä ja sitoa ilmasta hiilidioksidia. Biotalouden avulla on myös mahdollista huolehtia EU:n ruokaturvasta. Komissiossa ei ole haluttu nähdä, mitä ympärillä tapahtuu. Maa- ja metsätalous ovat jatkuvasti komission hampaissa, mutta monet päästöjä ja luontokatoa aiheuttavat kohteet on sivuutettu.

Komissiossa maa- ja metsätalous halutaan nähdä massiivisena ongelmana eikä keskeisenä osana ratkaisua. Komissiolta tulee jatkuvasti maa- ja metsätalouteen liittyviä pikkutarkkoja määräyksiä ja rajoituksia.

Komission tekemiset ovat jopa viherpesua ennemmin kuin todellista vihreää kasvua. Hyvä esimerkki on maakaasun saama vihreä leima.

Marraskuussa esitellyssä metsäkatoesityksessä keskitytään vain ruuan- ja puuntuotannosta aiheutuvaan metsäkatoon. Laki koskee nautakarjaa, kahvia, kaakaota, palmuöljyä, soijaa ja puuta sekä tuotteita, joissa niitä käytetään.

Esityksen mukaan raivatuilla pelloilla tuotettu naudanliha ja pelloksi raivattavasta metsästä saatava puu muuttuisivat markkinakelvottomiksi. Esimerkiksi rakentamisesta aiheutuvaa metsäkatoa ei esityksessä huomioida lainkaan.

Byrokratian paisuttamisen lisäksi suurin ongelma komission esityksessä on sen lähtökohta. Maailman mittakaavassa metsien raivaaminen pelloksi on iso ongelma, mutta esimerkiksi Suomessa rakentaminen aiheuttaa pellonraivaukseen verrattuna kaksinkertaisesti metsäkatoa. Tämän lehden mielipidesivulla Tommi Peltovuori toteaakin, että komission metsäkatoesitys paljastaa, kuinka mielivaltaista EU:n ympäristösäätely on.

Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa rakentamisen alle jää vuosittain noin 9 000 hehtaaria metsää mutta peltoa raivataan 4 500 hehtaaria ja metsitetään 2 100 hehtaaria. Metsittämistä ei kuitenkaan komission esityksessä huomioida. Tutkimuksen jälkeen muun muassa tuulivoimarakentaminen on lisääntynyt ja voimaloiden, niiden vaatimien teiden ja sähkölinjojen alle jää paljon metsiä. Monissa EU-maissa metsäkatoa ei voi edes syntyä, koska metsät on jo hävitetty.

Komissiossa valmistellaan asetusta, jolla aiotaan MTK:n tietojen mukaan ulottaa laillisesti sitova ennallistamislainsäädäntö kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin sekä siirtää turvepellot pois nykyisestä viljelykäytöstä. Muiden alueiden ennallistaminen jää vähemmälle huomiolle. Vihreästä kehityksestä vastaava hollantilainen komissaari Fischler voisi vaatia luonnon ennallistamista kotimassaan.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaa, että me Suomessa emme ole hävittäneet luontoamme. Hänen mukaansa toiminta pitää olla maanomistajalähtöistä ja realistisissa rajoissa.

Kaapatakseen täyden vallan komissio suunnittelee, että se voisi delegoituja säädöksiä antamalla määritellä, mitä alueita on ennallistettava. Delegoidut säädökset ovat tuttuja taksonomiasäädöksissä ja ne tarkoittavat, että komissio ottaisi vallan Euroopan parlamentilta ja jäsenmaiden neuvostolta. Näin tapahtui esimerkiksi päätettäessä kestävästä rahoituksesta eli taksonomiassa.

Komission vallankaappaushankkeet on nyt estettävä, koska siellä ei näytä olevan minkäänlaista ymmärrystä biotalouden mahdollisuuksista. Komission silmukka maa- ja metsätalouden ympärillä on jo nyt liian tiukalla.

Komissiossa maa- ja metsätalous halutaan nähdä massiivisena ongelmana.