Suurin taakka jäämässä viljelijöille

Hallitus latoi viime viikolla pöytään nipun päätöksiä, joilla se pyrkii lisäämään suomalaisen työn kilpailukykyä ja tasapainottamaan julkista taloutta.

Viime tiistaina hallitus kertoi työelämän muutoksista, jotka tulevat muun muassa lisäämään työaikaa ja leikkaamaan palkkalisiä. Torstaina olivat vuorossa budjetin kiristävät vero- ja säästöpäätökset.

Vaikka kansa ehti vuosia vaatia päätöksiä edelliseltä hallitukselta, ei se tunnu niistä nyt riemastuvan. Kipeiksikin tulevat päätökset tiedettiin.

Kovinta kritiikkiä hallitus on saanut ay-liikkeeltä ja luonnollisesti oppositiopuolueilta. Ay-liike tekee tietysti työtään, mutta varsinkin SDP:lle, vasemmistoliitolle ja vihreille riekkuminen sopii huonosti. Vastuunkanto ei onnistunut niiltä hallituksessa, eikä se näytä maistuvan sen paremmin oppositiossakaan.

Hallitus on pitänyt lupauksensa siinä, että säästö- ja veropäätökset tekevät kipeää kaikille. Taloutta tervehdyttävää on, että tiukan talouskurin keskellä hallitus varaa rahaa uutta tuotantoa ja tehokkaampaa hallintoa tavoitteleville kärkihankkeilleen.

Jo viime viikko osoitti, että vaikeista päätöksistä seuraa levottomuutta. Osa ammattiliitoista on esittänyt suoria uhkauksia, ja tällä viikolla nähtäneen Helsingissä ensimmäinen suurmielenosoitus uutta hallitusta vastaan.

Julkisuudessa on viime päivinä esitetty laskelmia, kenen käteen jäävä tulot pienenevät kolme, kenen viisi prosenttia. Kohuun tai Suomen ongelmiin nähden ne ovat pieniä lukuja.

Kaikki on suhteellista. Maanviljelijät olisivat onnellisia, jos heidän tuloistaan olisi mennyt vain muutama prosentti. EU:n maatalouden kannattavuuskriisi tarkoittaa tällä hetkellä monelle tilalle tulojen menettämistä kokonaan.

Viljelijöillä ovat nyt rahat lopussa, laskuja ja lainan lyhennyksiä jää maksamatta. Yhä useampi tila lopettaa tuotantonsa vararikkoon – helppoa ei ole yhdelläkään.

Suomen ja EU:n päättäjät tietävät tämän, mutta uskallusta puuttua asioiden surulliseen kulkuun ei tunnu löytyvän. Viime tiistaina EU:n komissio tosin rakensi mielenosoitussavujen keskellä 500 miljoonan euron kriisipaketin jäsenmaiden viljelijöille. Suomen osuus siitä on täysin auki.

Suomen kansallinen kriisipaketti puolestaan kuihtui budjettiriihessä 20 miljoonaan euroon. Odotuksiin nähden se on suuri pettymys. Alan kriisiä summalla on mahdotonta ratkaista.

Maatalouden ongelmat lakaistaan nyt muun kohun alle. Pelkääkö hallitus, että sen katsottaan suosivan maataloutta, jos se säästöjen keskellä puuttuu vakavaksi tietämäänsä tilanteeseen? Tätä leimaa ovat jo SDP ja vihreät väläytelleet.

Hallituksen ei pitäisi pelätä, koska perusteet maatalouden mittavalle pelastuspaketille ovat selvät.

Karkeilla luvuilla laskettuna EU:n ja Venäjän kauppasota maksaa Suomen maataloudelle puoli miljardia euroa vuodessa – siis koko EU:n kriisipaketin verran. Markkinahäiriössä kauppa on halpuuttanut ruokaa kuluttajille käytännössä samalla summalla.

Viljelijät ovat EU:n pakotepäätösten seurauksena maksaneet kuluttajien ruoka-alen ja menettäneet samalla omat tulonsa käytännössä kokonaan. Siihen verrattuna 20 miljoonan euron kriisipaketti kuulostaa huonolta vitsiltä.

Tuottajien hermot alkavat koko EU:ssa olla kireällä. Mittavia mielenosoituksia on nähty muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Tänään maanantaina virolaiset talonpojat marssivat Tallinnan Toompealle protestoimaan päättäjien saamattomuutta.

Suomessa viljelijät ovat toistaiseksi pysyneet maatiloillaan ja luottaneet, että hallitus toimii voimallaan kriisin ratkaisemiseksi. Toimiin pitäisi hallituksen kuitenkin jo päästä. Sen voimaa mitataan seuraavaksi EU:n kriisipaketin jaossa jäsenmaille.

Tuottajat ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman vastuun vaikeassa taloustilanteessa. Siksi muutaman oppositiopoliitikon puheet hallituksen rahan kylvöstä viljelijöille tuntuvat irvokkaille.