Kyse ei ole ruuan hinnasta, vaan ruuan saatavuudesta

Kuva: Timo Filpus

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuuden lisäksi rajusti koko maailman ruoka- ja energiamarkkinoita. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen muistutti valtuuskunnan kevätkokouksessa, että hyökkäyksen seurauksena Euroopassa ollaan nopeasti siirtymässä maatalouspolitiikasta kriisiajan ruokapolitiikkaan.

Viljanen totesi, että tässä tilanteessa tärkein tehtävä on varmistaa, että maatilat kykenevät tuottamaan ruokaa. Kysymys ei ole vain suomalaisten omasta ruokaturvasta. Venäjä ja Ukraina ovat olleet maailman suurimpia viljan viejiä. Nyt ainakin Ukrainan vienti on pysähtynyt. Viljanen muistuttikin, että maailmalla yhä laajemmilla alueilla kyse ei pian ole ruuan hinnasta, vaan ruuan saatavuudesta.

Valtion lupaama 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti on Viljasen mielestä merkittävä, mutta se pitäisi saada nopeasti tuottajien käyttöön. Kevätkylvöihin ei ole aikaa montaa viikkoa.

Valtion huoltovarmuuspaketti on tärkeä, mutta tuottajat haluaisivat saada tulonsa markkinoilta. Erityisesti kaupan edustajat ovat vedonneet siihen, että markkinatalous hoitaa asian. Näin ei ole tapahtunut, vaan tuottajille markkinataloutta opettaneet kauppa ja teollisuus ovat Viljasen mukaan usein vaatineet valtiolta apua maatalouden hätään.

EU:n ja valtiovallan ohella myös kauppa vaatii ruuantuotannolta vastuullisuutta. Reiluun kauppaan täytyy sisältyä, että vastuullisuus on vastavuoroista. Tuottajat ovat jo vuosia kyselleet kaupan vastuusta ruuan tuottajia kohtaan. Isojen kauppaketjujen vastuullisuusohjelmat ovat Viljasen mukaan laajoja ja yksityiskohtaisia ruuan tuotantotapoja ja tuottajien vastuun osalta, mutta kaupan velvoitteet tuottajia kohtaan puuttuvat niistä lähes kokonaan.

Kun vastuuta koko ketjusta ei tunnisteta, Viljasen mielestä ei ole ihme, että vastauksia tuottajien vaatimuksiin on markkinoilta saatu liian vähän ja liian hitaasti.

Yhtenä syynä siihen, etteivät tuottajahinnat reagoi nousseisiin tuotantokustannuksiin on kaupan vahvan aseman lisäksi kaupan ja elintarviketeollisuuden pitkät toimitussopimukset. Niihin on ollut lähes mahdotonta puuttua.

On erittäin myönteistä, että Kesko on avannut maaliskuun puolivälissä neuvottelut tavarantoimittajien kanssa tuoretuotteiden ostosopimuksista kesken sopimuskauden. Neuvottelut koskevat erityisesti omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä tuoretuoteryhmiä. (mt.fi 6.3.)

Keskon päivittäistavarakaupan johtajan Ari Akselin mukaan kyseessä on akuutista tilanteesta johtuva poikkeuksellinen toimi, jonka tarkoituksena on vaikuttaa nopeasti tuottajien tilanteeseen. Keskossa on Akselin mukaan priorisoitu lyhyemmän jalostusasteen tuotteita, joilla on suorempi yhteys alkutuotantoon ja mahdolliset sopimusmuutokset vaikuttavat riittävän nopeasti tilatasolla.

Ruuantuotannon kannattavuuskriisi on todellinen uhka huoltovarmuudelle. Tilanteen korjaaminen edellyttää aktiivisia toimia koko ruokaketjulta pellolta pöytään. Muutaman viikon päästä alkava kylvökausi ratkaisee suurelta osalta, onko meillä kotimaista ruokaa tarjolla riittävästi vuoden 2023 syksyyn saakka.

Kylvöjen onnistuminen ei yksin riitä, vaan kasvukauden säistä riippuu paljon. Jos kasvukauden säät ovat suotuisat Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa Suomen viljasadon määrän olevan tänä vuonna riittävä huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää muun muassa, että kaikki taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään. Mitä seuraan seuraaville vuosille, jos satokauden sääolot ovat huonot?

Avulla on nyt kiire. Jos ei ole varaa kylvää, satoa on turha odottaa.