Päätösten läheisyys lisää luottamusta

Kolmasosa suomalaisista sanoo havainneensa omassa kunnassaan niin kutsuttuun hyvä veli -verkostoon perustuvaa korruptiota. Asia kävi ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta, joka julkaistiin perjantaina.

Tuloksissa on yllättävää korruptiohavaintojen yleisyys. Kuntalaisten ilmoittamat havainnot poikkeavat suuresti siitä, mitä kansainväliset korruptiovertailut Suomen tilanteesta kertovat.

Kuten kyselyissä yleensä, vastaukset kertovat enemmän vastaajan mielipiteestä – siitä miten hän asian kokee – kuin varmoista havainnoista. Mielipiteellä on kuitenkin suuri merkitys, sillä se kertoo samalla luottamuksesta päätöksentekoa kohtaan.

Korruptiolla tarkoitetaan yleensä sitä, että valtaa käyttävä poliitikko tai virkamies ottaa vastaan henkilökohtaisia etuja ja sitoutuu niitä vastaan vaikuttamaan asioihin edun antajan hyväksi. Hyvä veli -verkostolla viitataan taas siihen, että päätökset sovitaan pienessä luotettujen piirissä, jossa haetaan verkoston ja sen taustapiirien etua.

Molemmat toimintatavat edustavat korruptoitunutta päätöksentekoa, josta laissa on määritelty omat rangaistuksensa. Tutkimuksen perusteella kansalaisten epäilyt painottuvat erityisesti hyvä veli -järjestelmiin.

Savua tuskin on ilman tulta. Kunnissa valta keskittyy helposti varsin suppealle joukolle – asioihin perehtyminen on työlästä, ja on helpompi suoda se työ niille, joilla on siihen aikaa ja tarmoa. Kuin vahingossa syntyy sisäpiiri, joka ei välttämättä pysty tarkastelemaan omaa toimintaansa objektiivisesti.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen arvioikin STT:lle osuvasti, etteivät valtaa käyttävät välttämättä edes huomaa mitään erikoista vallankäytössään.

Tutkimus kertoi myös, että pienissä kunnissa päättäjiä epäillään selvästi vähemmän kuin suurissa kaupungeissa. Tulos tukee lähidemokratian merkitystä esimerkiksi kuntauudistuksen valmistelussa.

Toki suurissa kaupungeissa päättäjillä on ratkottavanaan myös suurten taloudellisen etujen ja rasitteiden jakaminen, mikä lisää helposti päättäjiin kohdistuvia epäilyjä – oli niissä perää tai ei. Pienten kuntien päättäjiä ei nykypäivänä juuri kadehdita, eikä siksi varmaan epäillä väärinkäytöksistäkään.

Tutkimuksen tulos kertoo joka tapauksessa tarpeesta lisätä avoimuutta kuntien päätöksenteossa. Kyse voi samalla olla myös siitä, että kuntalaiset saadaan nykyistä paremmin kiinnostumaan ja osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen.

Antti Mykkäsen mukaan tuloksista näkyy terve epäily päätöksentekojärjestelmää kohtaan. Korruption hän ei kuitenkaan usko olevan suuri ongelma kunnissa.

Kuntalaisten tyly arvio omista päättäjistään ei ehkä ole omiaan innostamaan väkeä yhteisten asioiden hoitoon. Epäilijöille onkin hyvä muistuttaa, että tilaisuus korjata epäkohtia ja vaikkapa hajottaa epäiltyjä hyvä veli -verkostoja koittaa jo syksyn kuntavaaleissa. Ehdokkaaksi ehtii vielä vallan hyvin.

Päättäjäksi ehdittyään moni huomaa, että kannattaa tutustua muihin päättäjiin ja heidän tavoitteisiinsa. Kunnissa ne ovat usein yhteisiä. Asioita voi yleensä edistää paremmin, kun niille löytyy yhteistä ymmärrystä.

Vaarana tosin on, että päättäjä huomaa tulleensa osaksi hyvien veljien ja siskojen verkostoa. Silloin tärkeintä on huolehtia, ettei toiminnan tarkoitusperiä tarvitse kenenkään epäillä.

Toisaalta demokratia tarvitsee aina myös kriitikkonsa.