Energiapolitiikasta saatava selkeä kuva

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus supistui ensimetreillä yhdellä puolueella, kun hallitus hyväksyi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) esityksen Fennovoiman ydinvoimaluvan täydennyksestä.

Vihreiden puheenjohtaja, silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö ja europarlamentaarikko Heidi Hautala sanoivat päätöksen olevan esimerkki suomettumista. Ydinvoimaa joka tapauksessa vastustavien vihreiden mielestä suomettumisen aiheutti nyt se, että Fennovoimassa on mukana venäläinen Rosatom.

Vapaavuoren esityksestä TVO ei saanut lisäaikaa Olkiluodon neljännen reaktorin rakentamiseen. SDP:n puheenjohtaja, valtiovararaionministeri Antti Rinne olisi halunnut viedä TVO:n luvan eduskuntaan, mutta hallitus päätti toisin.

Hallituksen ydinvoimapäätöksistä syntyi myös kiivas keskustelu Vapaavuoren mahdollisesta esteellisyydestä Fennovoiman ydinvoimaluvan esittelijänä. Oikeuskansleri Jaakko Jonkalle tehtiin asiasta myös muutama kantelu. Jonkan päätöksen mukaan Vapaavuori ei ollut esteellinen.

Kiista sai kuitenkin niin suuret mittasuhteet, että eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma peräsi Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan poliitikkojen oikeusturvaa. Heinäluoman moitti median lisäksi oikeusoppineita, joiden vahvat lausunnot antoivat asialle valmiin tuomion. (MT 3.10.)

Kuohunta ydinvoimapäätösten ympärillä on ymmärrettävää, mutta samalla se hautaa alleen koko asian ytimen: Miten Suomessa tuotetaan sähköä tulevaisuudessa?

Laskelmia siitä, kuinka paljon Suomessa tarvitaan sähköä, on olemassa useita. Tuoreimman laskelman ovat tehneet Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Vaikka laskelmassa sähkön kulutusarviota on edellisiin selvityksiin verrattuna alennettu, nousee sähkön kulutus vajaaseen 100 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin kulutus on noin 85 terawattituntia.

Laskelmien mukaan Suomesta ei tule kuin tilapäisesti sähkön nettoviejä, vaikka rakennettaisiin vielä kaksi uutta ydinvoimalaa. Näin siitä huolimatta, että laskelmissa uusiutuvan energian tuotanto nousee 39–46 prosenttiin.

Sähkön kokonaistuotanto ei vastaa kulutusta vuoden 2035 jälkeen, koska Loviisan ja Olkiluodon nykyisten ydinvoimaloiden käyttöikä tulee täyteen.

Pääministeri Stubb antaa huomenna tiistaina eduskunnalle ilmoituksen hallituksen energiapoliittisesta linjasta. Energiakeskustelun jälkeen eduskunta päättää Fennovoiman ydinvoimalaluvasta. Äänestyksestä ennakoidaan erittäin tiukkaa.

Toivottavasti eduskunnassa käytävässä keskustelussa ei keskitytä vain kiistelyyn ydinvoimasta, vaan keskustellaan laajemmin tulevaisuuden energiapolitiikasta.

Eduskunnan pitää pystyä linjaamaan energiapolitiikkaa vuosikymmenten päähän. Vaaleja ja hallituksia tulee ja menee, mutta energiapolitiikkaa ei voi neljän vuoden välein muuttaa. Politiikan pitää olla pitkäjänteistä ja uskottavaa.

Energiainvestoinnit maksavat jopa miljardeja euroja ja investoinnin valmistumiseen rakentamispäätöksen jälkeen menee vuosia. Energiaa tuottavan ja käyttävän teollisuuden pitää tietää, millä ehdoilla tulevaisuutta rakennetaan.

MTK:n tavoitteena on, että Suomi on energian tuotannossa omavarainen vuonna 2040. Tavoite on kova, mutta niin sen pitääkin olla. Kun tavoite on selvillä, pitää tehdä sen mukaisia päätöksiä.