Posti kuuluu kaikille

Postilakko viivästytti tällä viikolla lehtien ja kirjeiden jakoa Pohjois-Suomessa. Lakon vuoksi monet lehdet, näiden joukossa Maaseudun Tulevaisuus jäivät jakamatta tuhansille tilaajille.

Lakon syynä olivat kariutuneet neuvottelut työnantajan ja työntekijäjärjestön välillä. Postijakelusta vastaava valtionyhtiö Itella on kovassa kustannuspaineessa ja vähentää väkeään jakelupalveluissa. Syynä on kirjeiden ja lehtien määrän väheneminen.

Postipalvelulaki edellyttää sitä, että posti jaetaan koko maassa viisi kertaa viikossa. Postinjakelu on Suomessa nähty peruspalveluna ja osana yhteiskunnan infrastruktuuria samalla tavoin kuin tiet, rautatiet ja puhelinverkko. Tästä ajattelusta on syytä pitää edelleen tiukasti kiinni.

Kansalaisten tasavertaisuus edellyttää, että he saavat postin riippumatta asuinpaikastaan. Sähköiset palvelut voivat joiltakin osin korvata jaettavan postin, mutta sekin edellyttää toimivia verkkoja. Kuitenkin kokemus on osoittanut, että varsinkin lehtimaailmassa painettu tuote on edelleen suosituin. Paperilehden häviämistä ei kannatakaan ryhtyä odottelemaan vaan sen asemesta on mietittävä keinoja varmistaa jakelujärjestelmän toimivuus.

Kasvava verkkokauppa tuo jatkossa lisää töitä myös postille. Tavarapakettia ei voida muuttaa sähköiseksi. Maaseudulla voidaan myös yhdistää eri toimintoja. Palveluauto voi tarpeen tullen tehdä muitakin tehtäviä kuin postinjakoa. Posti ei maailmasta häviä.

Viime kädessä on kuitenkin kysymys perustuslain määräyksestä, jonka mukaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia. Posti on peruspalvelu ja yhteiskunnan on taattava sen toiminta.