Brittiparlamentin on nyt pakko päättää

Britannia on tehnyt eroa Euroopan unionista lähes kolme vuotta sitten järjestetystä kansanäänestyksestä lähtien. Valmista ei ole tullut, koska Britannian parlamentin alahuone ei ole hyväksynyt pääministeri Theresa Mayn hallituksen EU:n kanssa neuvotelemaa brexit-sopimusta.

Britannian eron piti tapahtua suunnitelman mukaan tämän viikon perjantaina 29. maaliskuuta. Näin ei kuitenkaan tapahdu. EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto myönsi Mayn pyynnöstä Britannian erolle lykkäystä vaihtoehtoisesti joko kaksi viikkoa tai vajaat kaksi kuukautta.

May olisi halunnut lykkäystä kesäkuun loppuun saakka, mutta siihen eivät muiden jäsenmaiden johtajat suostuneet. Viimeinen takaraja on nyt toukokuun 22. päivä. Syynä tähän on muun muassa, ettei lisäaikaa haluttu venyttää 23.–26. toukokuuta pidettävien Euroopan parlamentin vaalien yli. Britannialla ei ole aikomusta osallistua näihin vaaleihin.

Pidempi lykkäys on mahdollinen vain, jos Britannian parlamentti hyväksyy brexit-sopimuksen kuluvan viikon aikana. Ellei näin tapahdu, sopimukseton ero tulee voimaan huhtikuun 12. päivä. Sitä ei kukaan halua, ei edes Britannian parlamentti.

Parlamentti on pahasti jakaantunut. Osa ei halua brexitiä lainkaan, osa haluaa kovan brexitin ja osa uuden kansanäänestyksen. Britannian parlamentti on jo kaksi kertaa hylännyt sopimuksen, vaikka enemmistö brittiparlamentaarikoista ei kuitenkaan halua sopimuksetonta eroa.

May yritti tuoda sopimuksen kolmannen kerran parlamentin äänestykseen, mutta parlamentin alahuoneen puheenjohtaja John Bercow torjui äänestyksen. Hänen mielestään parlamentin sääntöjen mukaan samansisältöisestä esityksestä ei voida yhden parlamenttikauden aikana äänestää kahdesti.

May kuitenkin yrittää viedä sopimuksen vielä kerran parlamentin äänestykseen. Vaikka varsinaista erosopimusta ei ole muutettu, May voi vedota siihen, että hänen ja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin hiljattain sopimat lisävakuudet Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajasta hyväksyttiin nyt laillisesti sitoviksi.

Kokoukseen osallistunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää todennäköisenä, että Britannian parlamentti hylkää erosopimuksen. Mayn kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Sipilä arvioi, että näin tapahtuu 95 prosentin varmuudella.

EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) totesi Ylen haastattelussa, että tiedetään, mitä brittiparlamentti ei halua, mutta sitä ei tiedetä, mitä se haluaa. Hänen mielestään Britannialla on periaatteessa neljä vaihtoehtoa: äänestää erosopimuksen puolesta, ero ilman sopimusta, pyytää EU:lta 1–2 vuotta jatkoaikaa tai perua koko brexit. Mikään näistä vaihtoehdoista ei Kataisen mielestä näytä todennäköiseltä.

May on monta kertaa yrittänyt saada muutoksia brexit-sopimukseen, mutta muut jäsenmaat eivät ole siihen suostuneet. Tässä ne ovat osoittaneet poikkeuksellista yksimielisyyttä. Pieniä myönnytyksiä sopimuksen yhteydessä annettuihin poliittisiin julistuksiin on kuitenkin tehty.

Brittiparlamentaarikot ovat tällä viikolla vaikean päätöksen edessä. Nyt on pakko päättää, mitä parlamentti haluaa. Ero ilman sopimusta johtaa briteille ja koko EU:lle arvaamattomiin seurauksiin. Sopimuksen hyväksyminen sen sijaan antaisi aikaa neuvotella Britannian ja EU:n tulevista suhteista, esimerkiksi miten kauppasuhteet jatkossa hoidetaan.

Brexit-pyörteissä Theresa May on osoittautunut harvinaisen määrätietoiseksi ja sitkeäksi poliitikoksi. Vaikka nyt näyttää selvältä, että britit hylkäävät sopimuksen kolmannen kerran, voi May vielä yllättää.