Maaseudulla on kansan vahva tuki

Ylen maanantaina julkistaman kyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna. Maan asuttuna pitäminen on yhteiskunnan tehtävä, ja valtion pitää turvata palvelut koko maassa. (Yle 23.7.)

Kysely osoittaa, että maaseudun palvelujen turvaamisella ja aluepolitiikalla on suomalaisten vahva tuki. Nykyisin tosin ei puhuta aluepolitiikasta, vaan aluekehityksestä. Käytännössä kysymys on samasta asiasta.

Kyselyn tulos on vahva viesti kotimaisten päättäjien lisäksi myös Euroopan unionin eri instituutioille. EU:ssa valmistellaan parhailleen seuraavan ohjelmakauden budjettia. Komission kaavailuissa aluekehityksen rahoitukseen esitetään isoa leikkausta.

Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen yllättyi, että vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei valtion pidä puuttua aluekehitykseen. Suomalaiset eivät halua jättää yhteiskuntaa markkinavoimien riepoteltavaksi.

Rahkosen mielestä keskustelu aluekehityksestä on ollut eliittivetoista. Tavallisen kansan mielipide on tähän saakka sivuutettu tai sitä ei ole otettu huomioon. Kyselystä nousseen keskustelun perusteella Rahkonen on oikeassa. Moni keskusteluun osallistuja on sitä mieltä, että väärin kysytty ja väärin vastattu.

Esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mielestä kysymyksenasettelu oli väärä. Olisi pitänyt kysyä, paljonko vastaaja on valmis maksamaan koko maan asuttuna pitämisestä. Muuttoliiketutkija Timo Aron mielestä vastaajille pitäisi kyetä osoittamaan, mitä koko maan asuttaminen tarkoittaa esimerkiksi valtion budjetille.

Kysymyksiä voi esittää toki muitakin. Paljonko yhteiskunnalle maksaa uusien asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin, ja paljonko maksaa niissä asuminen? Kuinka paljon valtion taloutta rasittaa, jos valtion toimintoja sijoitetaan muuallekin kuin Helsinkiin? Kuuluvatko perusoikeudet kaikille asuinpaikasta riippumatta?

Keskittämiskehitys on johtanut siihen, että asumiskustannukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla karanneet käsistä. Asumistuista maksetaan noin 80 prosenttia kaupunkeihin. Ilman tätä aluekehitystukea muuttovauhti saattaisi hidastua merkittävästi.

Kaupungistumista perustellaan myös sillä, että ihmiset saavat asua missä haluavat. Halut ja todellisuus eivät aina kohtaa.

Rahkosen mukaan kyselyn tulos on uutispommi, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin. Ihmiset haluavat maaseudun menestyvän, ja he haluaisivat asua maaseudulla.

Ylen pari vuotta sitten julkistaman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudun haja-asutusalueella. Suuren kaupungin keskustassa haluaisi asua vain joka kymmenes.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen viime vuoden lopulla julkistaman tutkimuksen mukaan pirkanmaalaiset nuoret unelmoivat väljästi rakennetusta ympäristöstä. Jos nuoret voisivat toteuttaa asuinpaikkaunelmansa, kaupunkien läheisen maaseudun asukasmäärä nelinkertaistuisi ja harvaan asutun maaseudun asukasmäärä kaksinkertaistuisi.

Vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkien välillä on turhaa, koska molemmat tarvitsevat toisiaan. Käsitykset voivat myös muuttua, kun käy paikan päällä tutustumassa, kuinka maa makaa.

Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski vietti viikon Ylä-Savossa. Näkemänsä tekemisen meiningin perusteella Aittokoski uskoo maaseudun tulevaisuuteen. Vaikka tilastojen mukaan maaseudulla on tukalat ajat, Aittokoski epäilee, että huhut Suomen maaseudun kuolemasta ovat vahvasti ennenaikaisia. (HS 22.7.)

Aittokoski muistuttaa, ettemme voi tietää, mihin asentoon maailman megatrendit ja talouskuviot kääntyvät. Jo nyt on selvä, että biotalous on megatrendi, jonka vahvistuu edelleen. Elävä maaseutu on tässä kehityksessä avainasemassa.