Pohja tulee vastaan valtionkin pussissa

Eri maiden toimet koronaviruksen leviämisen estämiseksi poikkeavat toisistaan. Suurin osa maista toimii kuten Suomi – ne ovat rajoittaneet vahvasti yhteiskunnan ja ihmisten toimintaa.

Rajoitusten seurauksena Suomen talous törmäsi seinään. Ruotsissa yhteiskunta toimii edelleen lähes samalla tavalla kuin ennen kriisiä. Mikä toimintalinja osoittautuu lopulta inhimillisesti ja taloudellisesti parhaaksi, se selviää vasta muutaman vuoden kuluttua.

On aivan selvä, että valittu linja iskee pahasti Suomen talouteen. Hallitus yrittää estää konkursseja ja työttömyyttä miljardien eurojen tukitoimilla. Niiden avulla pyritään pitämään yrityksiä pystyssä ja vähentämään lomautuksia ja irtisanomisia. Koronaepidemian hidastamiseksi valtio joutuu ottamaan nopeasti jopa yli 20 miljardia euroa lisää velkaa. Lopullisen laskun suuruutta ei kukaan tiedä.

Valtion ensimmäisen yritystukipaketin yhteydessä valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika LIntilä (kesk.) totesivat, että tarkoituksena on, että "valtio takaa ja pankit jakavat". Paketin tarkoituksena oli elvyttää rahoitusmarkkinoita siten, että pankit saavat paremmat mahdollisuudet lainoittaa yrityksiä.

Keinoina olivat valtion takaukset Finnveran kautta, työeläkeyhtiöiden takaisinlainaus sekä Finanssivalvonnan päättämä mittava 30 miljardin suuruinen pankkien luotonantovaltuuksien lisääminen. Lisäksi Business Finland ja elykeskukset saivat valtuudet myöntää yhteensä 200 miljoonaa pienimuotoista tukea yritysten nopeisiin tarpeisiin.

"Valtio takaa ja pankit jakavat" -malli ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös suoraa tukea ja muitakin jakajia. Niitä vaativat nyt sellaisetkin tahot, jotka ovat tähän saakka olleet vannoutuneita vapaan markkinatalouden kannattajia.

Hallitus päätti toisesta lisätalousarviosta ennen pääsiäistä. Sen jälkeen yritysten avustusmuotoinen koronarahoitus nousi yhteensä 1,45 miljardiin euroon. Myös kunnat saivat lisärahaa yksinyrittäjien tukemiseen.

Vaikka tukimäärä on mittava, ei siitä riitä kaikille tarvitsijoille. Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet yrityksistä tarvitsee suoraa julkista tukea selvitäkseen koronakriisistä. Tämä tarkoittaa noin 140 000:ta yritystä. Suomen Yrittäjien mukaan tukien suuruuden pitäisi olla noin viisi miljardia euroa.

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajan Jyrki Mäkysen mukaan suoraa tukea tarvitaan, koska monen yrittäjän ei ole mahdollista eikä viisasta tässä tilanteessa ottaa lisää velkaa.

On tärkeää, että elinkelpoiset yritykset selviävät kriisin yli mahdollisimman vähin vaurioin. Tuet ovat perusteltuja, mutta kuinka varmistetaan, että tuki ohjautuu eniten tarvitseville yrityksille? Millä perusteella tukea jaetaan ja kuinka tuen käyttöä valvotaan? Mitä tapahtuu kriisin jälkeen? Kuinka kauan ja kuinka paljon tukia lopulta tarvitaan?

Kriisin jälkeisten päätösten valmistelu on jo aloitettu. Valtioneuvosto asetti viikko sitten valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen johtaman valmisteluryhmän. Sen tehtävänä on valmistella muun muassa toimenpiteet koronakriisin aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi sekä vaiheet koronatilanteen vuoksi asetetuista rajoituksista luopumiseksi.

Hallituksen tähän asti tekemät päätökset ovat olleet kovia ja vaikeita, mutta kovia päätöksiä tarvitaan myös kriisin päättymisen jälkeen. Ne ovat ainakin poliittisesti vaikeampia kuin tähän mennessä tehdyt päätökset. On eritäin tärkeää, että kun laskun aika tulee, se jaetaan oikeudenmukaisesti.

Korona avasi perustellusti valtion piikin, mutta piikki pitää myös laittaa jossain vaiheessa kiinni. Pohja se on valtionkin pussissa.

Kovia päätöksiä tarvitaan myös kriisin päättymisen jälkeen.