Mielipidekyselyt sähköistävät presidentinvaalien kiriviikon

ielipidemittaukset herättävät intohimoja, mutta presidentivaalien ensimmäisen kierroksen tulos on selvillä vasta sunnuntai-ilta, kun kaikki leimatut äänestysliput on laskettu. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Kisa kahdesta paikasta presidentinvaalien toiselle kierrokselle tiivistyy tällä viikolla. Vaalien käynnissä oleva ennakkoäänestys päättyy huomenna tiistaina ja vaalihuoneistot avautuvat ensi sunnuntaina.

Kukaan ehdokkaista ei voi olla täysin varma toiselle kierrokselle pääsystään, vaikka Maaseudun Tulevaisuuden viime viikolla julkaiseman mielipidemittauksen mukaan kokoomuksen ehdokkaan Alexander Stubbin ja kansanliikkeen sekä vihreiden ehdokkaan Pekka Haavisto etumatka oli selkeä. Stubbin kannatus oli 24 ja Haaviston 21 prosenttia. (MT 19.1.)

Halla-ahon kannatus oli noussut joulukuun kyselystä kolme prosenttiyksikköä 15 prosenttiin ja Rehnin kaksi prosentti­yksikköä 12 prosenttiin. Stubbin, Jutta Urpilaisen (sd.) ja Li Anderssonin prosenttiyksikön. Muutokset ovat kolmen prosentin virhemarginaalin sisällä. Muiden ehdokkaiden kannatus jää alle virhemarginaalin.

Vaikka vaaleissa ei voi antaa miinusääniä, antaa MT:n kysely viitteitä, miten äänestäjät toisella kierroksella äänestäisivät. Vastaajilta kysyttiin: ”Ketä ehdokkaista et missään tilanteessa voisi äänestää presidentinvaaleissa”.

Halla-aho ja Rehn ovat vastustuksen suhteen ääripäät. Eniten vastustusta saivat Halla-ahon 46 prosenttia, Anderssonin 40 ja Harry Harkimon (liik.) 37 prosenttia. Vähiten vastusta keräsivät Urpilainen (27), Haavisto (24), Stubb (15) ja Olli Rehn (9 prosenttia).

Kyselyn jälkimmäinen osan tulos on kannatusmittauksessa kolmantena olevan Halla-ahon kannalta huolestuttava, mutta Rehnin kannalta lupaava, jos he pääsisivät toiselle kierrokselle. Halla-aho näyttää jakavan äänestäjien mielipiteitä jyrkästi, mutta Rehn voisi periaatteessa kelvata lähes kaikille.

Viime kevään eduskuntavaalien yhteydessä puhuttiin taktisesta äänestämisestä. Sillä tarkoitetaan, ettei äänestetä oman, vaan äänestetään toisen puoleen ehdokasta. Näin saataisiin esimerkiksi mieluinen pääministeri.

Eduskuntavaaleissa SDP:n arvioitiin hyötyneen taktisesta äänestämisestä vasemmistoliiton ja vihreiden kustannuksella, koska haluttiin nostaa SDP suurimmaksi puolueeksi. Vaikka presidentinvaali on suorana henkilövaalina erilainen, vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen vaikuttaa vahvasti, äänestävätkö SDP:n kannattajat oman puolueen ehdokasta Urpilaista, vai Haavistoa.

MT:n kyselyn perusteella Haavisto on SDP:n kannattajien joukossa Urpilaista selvästi suositumpi presidenttiehdokas. Urpilaisen kannatus on alle puolet SDP:n kannatuksesta. Haaviston kannatus on lähes kolminkertainen vihreiden kannatukseen verrattuna.

Äänestämällä Haavistoa vasemmistopuolueiden kannattajat vaikeuttaisivat Halla-ahon ja Rehnin mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle. Jos taas Urpilainen saa puolueensa kannattajat vahvemmin taakseen, kisa toiselle kierrokselle pääsystä kiristyisi.

Mielipidemittauksiin suhtaudutaan monella tavalla riippuen muun muassa siitä, onko tulos oman odotuksen mukainen. Joidenkin mielestä ne ovat vain viihdettä, mutta erityisesti sosiaalisessa mediassa ehdittiin jo kysellä, missä mielipidemittaukset viipyvät.

Todellinen mielipidemittaus on jo käynnissä. Kisa ensimmäisen kierroksen äänistä päättyy ensi sunnuntaina vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Kisaa äänistä kannattaa käydä loppuun asti, koska suuri osa äänestäjistä tekee äänestyspäätöksensä aivan loppumetreillä. Viikon päästä maanantaina alkaa presidentinvaalin loppukilpailu. Toisen kierroksen ennakko­äänestys alkaa jo keskiviikkona 31.1 ja vaalipäivä on 11.2.

Äänestämien kannattaa aina, koska jokaisella äänellä on näissäkin vaaleissa merkitystä.