Hyökkäys Ukrainaan siirsi Euroopan uuteen aikaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan ja osin koko maailman turvallisuustilanteen. Jälkikäteen voi arvioida, että merkkejä Venäjän hyökkäyksestä oli näkynyt jo pitkään, mutta siihen ei kuitenkaan laajassa mitassa Euroopassa valmistauduttu. Kukaan ei uskonut, että Putin lopulta antaa hyökkäyskäskyn.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen vt. johtaja Kimmo Elo arvioi, että Münchenin turvallisuuskokous vuonna 2007 oli jälkikäteen katsottuna selvä retorinen varoituslaukaus lännen suuntaan, mutta siitä ei otettu opiksi. Silloin Venäjän presidentti Vladimir Putin piti kovasanaisen puheen, jossa hän muun muassa arvosteli sotilasliitto Naton laajentumista itään.

Alkujärkytyksen jälkeen on alle viikossa tapahtunut paljon. Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa rahallisesti ja monet eurooppalaiset maat ovat päättäneet toimittaa myös aseita. Näin ovat tehneet myös Suomi, Ruotsi ja Tanska. USA, EU ja Britannia ovat asettaneet Venäjälle kovat yhteiset talouspakotteet. Vaikka ne kohdistuvat valtioon, pankkeihin ja tiettyihin henkilöihin, ne vaikuttavat koko kansaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maanantaina, että Venäjän hyökkäys on muuttanut Eurooppaa. Niinistön mielestä muutos on aikamoinen, koska Euroopassa mennään nyt samaan suuntaan. Hänen mielestään Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan. Niinistön mukaan Euroopan yhtenäisyys noteerataan myös Venäjällä. Hän on varma, että yhtenäisyys on heille yllätys. (Yle 28.2.)

Toinen muutos Niinistön mielestä on, että Euroopassa olemme tottuneet siihen, että sota on etäällä. Silloin menetetään kyky vastata, kun paha tulee vastaan. Nyt tämä kyky Niinistön mukaan palautuu Eurooppaan.

Hallituksen maanantaina päättämän aseavun lähettäminen Ukrainalle on historiallinen. Suomen linja on ollut, ettei aseita viedä sotaa käyviin maihin. Niinistön mielestä aseapu ei tee Suomesta sodan osapuolta, koska säännöksillä on yritetty välttää alistava tilanne, jossa aseita käytetään hyökkäyksellisiin tarkoituksiin. Tämä tilanne on nyt toisenlainen.

Myös Ruotsi on päättänyt antaa aseellista apua Ukrainalle. Edellisen kerran Ruotsi antoi aseapua vuonna 1939. Silloin avustusmaa oli Suomi. Merkittävin ja historiallisin muutos on tapahtunut Saksassa. Historiallisista syistä maa on ollut erittäin pidättyväinen puolustusvoimien suhteen saati aseiden viennissä.

Viime sunnuntaina Saksan linja muuttui. Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi maansa toimittavan aseita Ukrainalle. Tämän lisäksi hän ilmoitti parlamentin erityisistunnossa, että Saksan hallitus jyvittää 100 miljardin euron lisäbudjetin uusiin puolustusmenoihin.

Vaikka Venäjän toimet tuomitaan laajasti, kaikki eivät niin tee. Esimerkiksi Brasilia, Intia ja Kiina eivät ole mukana, vaan ne haluavat Ylen ulkomaantoimittajan Mika Mäkeläisen mukaan jatkaa bisnestä Venäjän kanssa entiseen malliin, ja valtaavat mieluusti pakotteiden luoman tyhjiön Venäjän-kaupassa. Mäkeläinen arvioi, että Intian ja Brasilian pidättyväisyys johtuu riippuvuudesta Venäjältä tulevista lannoitteista. (Yle 1.3.)

Vuoden 1951 huhtikuussa perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisö syntyi aikoinaan takamaan osaltaan rauhan Euroopassa. Tätä periaatetta on noudatettu Euroopan unionissa myöhemminkin. Nyt tilanne on erilainen. Euroopassa ei ole rauhaa.

Muutokset EU:ssa tapahtuvat usein kriisien kautta. Euroopassa on nyt meneillään suurin ja mittavin kriisi toisen maailmansodan jälkeen. Vielä ei tiedetä, miten sota Ukrainassa päättyy, mutta se tiedetään, että sodan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaiset ja perustavanlaatuiset. Euroopan lisäksi vaikutukset heijastuvat koko maailmaan.

Merkittävin ja historiallisin muutos on tapahtunut Saksassa.