Budjettikehyksen saumat repeilevät

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aloitti eilen kaksipäiväisen kehysbudjettiriihen. Seuraavan neljän vuoden budjettikehyksen lisäksi hallitus käsittelee vuoden toista lisäbudjettia. Asiat ovat kuitenkin aivan erisisältöisiä kuin vielä pari kuukautta sitten oletettiin.

On aivan selvä, että vajaa vuoden vanhalta hallitusohjelmalta sekä kuluvan vuoden budjetilta on pohja kadonnut. Ohjelmaan kirjatut uudistukset ja tavoitteet on osin siirrettävä syrjään.

Esimerkiksi vanhusten hoidossa oli jo ennen koronaa suuria ongelmia. Ne pitää kriisistä huolimatta – ja sen takia – saada kuntoon. Vastuuta ei voi kuitenkaan sälyttää pelkästään hallituksen niskoille, vaan hoivayritysten ja kuntien on tehtävä osansa.

Nyt on keskityttävä akuutin kriisin hoitoon. On myös rakennettava suunnitelma, miten maa jälleenrakennetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Hallituksen tehtävä on vaikea, koska rahan tarvetta on kaikkialle. Erilaisia toimia ja lisää rahaa hallitukselta odottavat muun muassa työntekijä- ja työnantajajärjestöt, yritykset, kunnat ja maatalousyrittäjät.

Tässä tilanteessa hallituksen ei pidä takertua yksityiskohtiin, vaan päättää suurista linjoista. Yksityiskohdista ehtii kinastella myöhemmin.

Pääministeri Marinin mukaan hallitus ei lähde nyt perkaamaan hallitusohjelmaa. Hänen mielestään kesän jälkeen nähdään, millainen on tilanne. Hallituksen tärkein tehtävä on Marinin mukaan varmistaa, että kriisistä selvitään mahdollisimman pienin vaurioin.

Osana kriisinjälkeistä suunnitelmaa on jo toki, että yritykset yritetään pitää hengissä pahimman yli. Tämäkin kriisi laantuu aikanaan, ja silloin yrityksiä ja niiden tarjoamia työpaikkoja tarvitaan. Keskuspankkien markkinoille laskema rahamäärä on niin suuri, että on todennäköistä, että kriisin aikana patoutunut kysyntä lähtee nopeasti liikkeelle. Siinä vaiheessa kotimarkkina- ja vientiyritysten pitää olla iskussa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan valtio velkaantuu koronaepidemian seurauksena paljon. Tarkkaa summaa hän ei osaa sanoa, mutta velkasumma on miljardeissa kaksinumeroinen, eikä ensimmäinen numero ole välttämättä ykkönen. (MT 6.4.)

Kulmuni muistuttaa, että velkaantuminen on nyt perusteltua. Valtio voi hänen mielestään ottaa vastaan iskua ja velkaantua lyhyellä aikavälillä. Epidemian jälkeinen jälleenrakennus vaatii Kulmunin mukaan suomalaisilta paljon ja eri toimijoiden yhteispeliä.

Yleensä velkaantumisesta varoittava Elinkenoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun ei vielä huolestuttavana, jos meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi. Valtionlainojen korot pysyvät Kangasharjun mukaan alhaisina, koska Euroopan keskuspankki elvyttää voimakkaasti ja muutkin maat velkaantuvat samalla tavalla. (Yle 5.4.)

Hallitus joutuu todennäköisesti rakentamaan uusia tukipaketteja budjettiriihen jälkeenkin. Kangasharju arvioi, että akuutin kriisin jälkeen joudumme miettimään, millaisia velka-armahduksia joudutaan tekemään, jotta yritykset voisivat työllistää ja investoida tulevaisuudessa.

Lisävelanoton lisäksi hallituksen on pohdittava, miten taakkaa jaetaan suomalaisten kesken oikeudenmukaisesti. Vaikka kriisi kouraiseen kansakuntaa syvältä, vaikutukset eivät jakaannu tasan.

Kyselyjen mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä hallituksen toimiin koronakriisissä. Hallituksen toimintakyky ja kansakunnan yhtenäisyys mitataan toden teolla siinä vaiheessa, kun hallitus ryhtyy paikkaamaan budjettikehykseen syntyviä repeämiä.

Kovatkin ajat kestetään, kun kaikki osallistuvat talkoisiin mahdollisuuksien mukaan.

Hallituksen ei pidä takertua yksityiskohtiin, vaan päättää suurista linjoista.