Metsäteollisuuden nousulle vauhtia

Metsäalan asiantuntijoiden perustama Finnpulp-yhtiö ilmoitti maanantaina suunnittelevansa Kuopioon jättimäistä sellutehdasta. Hankkeen kustannusarvio on noin 1,4 miljardia euroa ja puuta tarvittaisiin noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kuopioon suunnitteilla oleva investointi on jatkoa Metsä Groupin suunnittelemalle 1,1 miljardin euron biotuotetehtaalle Äänekoskelle. Yhteensä uudet laitokset tarvitsisivat puuta vuosittain noin kymmenen miljoonaa kuutiota.

Molemmat jättihankkeet ovat vielä suunnitelmia, mutta ne osoittavat, että metsäteollisuus on kokemassa renessanssia. Suunnitteilla olevien lisäksi metsäteollisuus on jo päättänyt satojen miljoonien investoinneista.

Ei ole kovin montaa vuotta, kun metsäteollisuudessa oli aivan erilaiset tunnelmat. Sellu- ja paperitehtaita suljettiin eikä uusiin investointeihin Suomeen uskonut kukaan. Kvartaalitaloudessa ei tuntunut olevan tilaa perinteiselle teollisuudelle.

Nyt tilanne on aivan toinen. Vaikka suuret sellutehdasinvestoinnit ovat vasta suunnitteluasteella, keskustellaan kiivaasti siitä, ettei puuta riitä kaikille. Jos sekä Äänekosken että Kuopion investoinnit toteutuisivat, pelätään jo etukäteen, että kilpailu raakapuusta kiristyisi.

Metsäteknologian professori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta sanoo tässä lehdessä, että puuta riittää myös uusille sellutehtaille.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolankin mielestä Suomessa on tilaa uusille suurille metsäteollisuusinvestoinneille senkin jälkeen, kun nyt suunnitteilla olevat mahdollisesti saadaan toteutettua. Erityisesti Pohjois-Suomessa olisi uudelle puunjalostukselle sekä tilaa että tarvetta.

Ei ole sattumaa, että Finnpulpin suunnitelmat julkaistiin nyt. Hallitus antoi hiljattain eduskunnalle lakiesityksen metsähakkeen tukiuudistuksesta. Eduskunnan on tarkoitus päättää asiasta vielä ennen vaaleja.

Esityksen valmisteluvaiheessa metsäteollisuus oli kiivaasti sitä mieltä, että teollisuudelle kelpaava puu pitää jättää kokonaan tuen ulkopuolelle. Hallitus taipui osin teollisuuden vaatimuksille ja rajasi esityksessään järeän puun haketukea.

Teollisuuden huoli puun riittävyydestä on vähintäänkin ennenaikaista. Pohjois-Suomessa kuitupuun kysyntä on lähes olematonta eikä tilanne ole paljoa parempi muuallakaan. Suomen metsiin on jäänyt 2000-luvulla hakkuusäästöjä 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Niistä riittää puuta suunnitteilla olevien sellutehtaiden tarpeisiin.

Jos puusta kuitenkin tulee pulaa, ei raakapuun tuonti ole mikään uusi asia. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomeen tuotiin puuta 11,4 miljoonaa kuutiometriä.

Toteutuessaan metsäteollisuuden suuret investoinnit ovat joka tapauksessa kova haaste metsänomistajille. Jotta puuta riittää myös tulevaisuudessa, pitää metsien hoitoon suhtautua nykyistä ammattimaisemmin.

On sekä metsänomistajien että koko kansantalouden kannalta suoranaista haaskausta, että hyvin hoidettujen metsien osuus on pudonnut 1990-luvun alun 40 prosentista 28 prosenttiin. Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria metsää, joissa ei ole tehty mitään 30 vuoteen. On huolestuttavaa, että metsänviljely oli viime vuonna historiallisen vähäistä.

Jo nyt on selvää, että uusiutuviin raaka-aineisiin perustuva biotalous on tulevaisuuden tekijä. Hoitamalla metsiä hyvin ja puuta jalostamalla Suomi saadaan uuteen nousuun.