Sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa tuottoa "tyhjästä" – yhtiöt laskuttavat verkon laskennallisen arvon perusteella, ei todellisen - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa tuottoa "tyhjästä" – yhtiöt laskuttavat verkon laskennallisen arvon perusteella, ei todellisen

Kokoomuksen lakialoitteessa halutaan suitsia sähköverkkoyhtiöiden yli-investointeja.
Kimmo Haimi
Verkkoyhtiöt vetävät mielellään sähkökaapeleita maahan kovaa tuottoa saadakseen.

Sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa tuottoa sähkönsiirtoyhtiöiden investoinneille, joita ei ole tehty ja joista ei ole syntynyt kustannuksia, Suomen Sähkönkäyttäjät ja Omakotiliitto toteavat LUT-yliopiston professori Mikael Collanin tutkimusten perusteella.

Kokoomus puuttuu perjantaina julkaistussa lakialoitteessaan sähkön siirron ylihinnoitteluun. "Verkkoyhtiöiden tuottoa on leikattava sekä yli-investoinnit maakaapelointiin lopetettava", lakialoitteen valmistellut kansanedustaja Heikki Vestman vaatii.

Suurimmat ongelmat ovat Energiaviraston käyttämässä laskentamallissa. Verkkoyhtiöt hyötyvät suhteettomasti verkkoon sitoutuneen pääoman määrittämistavasta. Selvityksen mukaan verkkoyhtiöiden todelliset investointikustannukset ovat olleet yli viidenneksen alemmat kuin valvontamallin hinnat.

Vuonna 2018 verkkoyhtiöiden taseen arvo oli noin 8 miljardia euroa ja laskennallinen arvo yli 15 miljardia euroa.

Kokoomuksen mukaan verkkoon sitoutuneen pääoman arvo ei voi oleellisesti erota tasearvoista. "Nykyisin verkkoyhtiöt saavat tuottoa 'tyhjästä' laskennallisen verkonarvon perusteella", Vestman toteaa

Tuotto voi kaikkien verkkoyhtiöiden osalta puolittua eli asiakkaiden kannalta laskea jopa 400 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Carunan tuotto voi pudota jopa 70 prosenttia.

”Tämä 400 miljoonaa euroa menee nyt verkkoyhtiöiden taskuihin, kun sen pitäisi jäädä asiakkaille”, Vestman sanoo.

Suomessa verkkoyhtiöiden sallitun tuoton laskenta perustuu niin sanottuun WACC-malliin. Energiavirasto käyttää laskennassa kiinteää pääomarakennetta, jossa on 60 prosenttia omaa pääomaa ja 40 prosenttia vierasta pääomaa.

Laskentamalli kannustaa kohtuuttomaan vieraan pääoman käyttöön, joka nousee joillakin yhtiöillä yli 90 prosentin ja jonka asiakkaat lopulta maksavat siirtohinnoissa.

Todellisen pääomarakenteen käyttö tuottojen laskennan perusteena säästäisi asiakkaiden kustannuksia yli sata miljoonaa euroa vuodessa.

Kokoomuksen lakialoite hyväksyttiin eduskuntaryhmän kokouksessa 8.4.2020. Aloite käy Vestmanin mukaan sellaisenaan laiksi ja se korjaa tammikuussa julkaistun hallituksen lakiluonnoksen puutteet. "Hallitus ei puutu verkkoyhtiöille sallittuun tuottoon eikä kannustimiin investoida kustannustehottomasti", Vestman toteaa.

Kokoomus esittää, että siirtopalvelu on tuotettava mahdollisimman kustannustehokkaasti, millä saataisiin vuoteen 2036 mennessä 900 miljoonan euron säästö tulevissa investoinneissa.

"Kaupungeissa ja taajamissa on järkevää rakentaa verkkoa maan alle. Mutta mitä syvemmälle maaseudulle mennään, sitä järjettömämmäksi maakaapelointi muuttuu", Vestman sanoo. "Yhtiöt kuitenkin hyötyvät kalliista rakentamisesta, jonka ne laskuttavat asiakkailta."

Maaseudulla pitäisi voida vapaaehtoisesti päättää, että sähköt saavat olla poikki nykyistä lain vaatimusta pitempään eli yli 36 tuntia ilman korvausta. Tällöin tietyn johtohaaran asukkaat hoitaisivat itse sähkönsä esimerkiksi aggregaateilla. Sähköyhtiöt maksaisivat korvausta asukkaille myrskyvalmiudesta.

Saarissa sijaitsevat käyttöpaikat, kaukana olevat mökit ja vähän sähköä käyttävät asunnot on jätettävä tiukan säävarmuusvaatimuksen ulkopuolelle, lakialoitteessa ehdotetaan.

Kannustimet kustannustehottomiin maakaapelointeihin tulisi poistaa. "Maaseudulla tulisi käyttää vierimetsänhoitoa, siirtää linjoja tienvarteen ja käyttää asiakkaiden omaa sähköntuotantoa. Kallista maakaapelointia tulee välttää, jos se ei kustannustehokasta."

Kokoomus peruisi hallituksen suunnitteleman alijäämän tasoitusjakson pidennyksen 4+4 vuodesta 8+4 vuoteen. Se kerryttäisi sähkönkäyttöpaikoille ja sähkönkäyttäjien maksettavaksi tulevaa piilovelkaa tulevaisuuteen.

Vuotuinen sähkönsiirtohinnan korotuskatto tulisi laskea kokoomuksen mukaan 5 prosenttiin. Hallitus esittää sitä alennettavaksi 12,5 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista.

Sähkön pientuottajien tulisi saada oikeus rakentaa kiinteistön rajat ylittävä sähkölinja, mikä parantaa mahdollisuuksia yhteistuotantoon. Linjasta ei maksettaisi siirtohintaa yhtiölle, Vestman toteaa. "Esimerkiksi maatilat, omakotitalot tai taloyhtiöt voisivat rakentaa yhteisen aurinko- tai hakevoimalan omaan verkkoon."

Monopoleilta tulisi vaatia yhteiskuntavastuuta eli laskea siirtohintoja ja jättää osinkojen ja konserniavustuksien maksu vähemmälle. "Niitä maksettiin vuonna 2018 yhteensä 366,5 miljoonaa euroa", Vestman ihmettelee.

Muutamat verkkoyhtiöt ovat jo ilmoittaneet laskevansa siirtohintoja koronakriisin vuoksi.

Omistajaohjauksen avulla tulee kokoomuksen mukaan luopua sähkönkäyttäjien piiloverosta. Esimerkkinä vastuullisuudesta Keravan Energia, joka ei maksanut osinkoja lainkaan vuonan 2018, sillä yhtiön strategiassa on linjattu, että kaupunki tuottaa siirtopalveluja kaupunkilaisille mahdollisimman alhaisin hinnoin.

Siirtohinnat ovat monin paikoin yli kaksinkertaistuneet 10 vuoden aikana.

Lue myös: Kaikkea sähköverkkoa ei tarvitse vetää kalliisti maahan – järkevästä sähkönsiirrosta miljardisäästöt

Lue lisää

Koneviesti: Koneurakoitsija on heikossa neuvotteluasemassa maakaapelin vaurioissa

Yle: Yritys tarjoaa kuluttajille mahdollisuutta halvempaan sähkönsiirtoon – taustalla monia epäselvyyksiä, myynnistä tehty jo yli sata valitusta

Aarre: Sähkölinjojen vierimetsiä hoidetaan tuhansien kilometrien matkalta – Pohjois-Karjalassa on käynnissä kymmenen vuoden urakka

Sähkönkäyttäjät: Verkkoyhtiöiden todellinen tuotto on huimat 32 prosenttia – Omakotiliitto pitää Energiateollisuuden vastausta investointiväitteisiin "pöyristyttävänä"