Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Hetemäki julkisti ohjeet hallitukselle: Alueiden palvelut pitää turvata kriisien sietokyvyn parantamiseksi – katso koronainfo

Valtion taloutta vahvistettava seitsemällä miljardilla tällä vuosikymmenellä. Vihreän elvytyksen hankkeet mukana koronasta nousussa.
Jarkko Sirkiä
Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän arvio on, että Suomen kannattaa keskittyä koronasuunnitelmassa talouden pysyvään parantamiseen.

Suomen koronasta selviytymisen paketissa todetaan tukitoimien tarve niille osille Suomea, jossa palvelutuotannon säilyminen on uhattuna.

"Kasvutavoitteiden rinnalla on arvioitava tarvetta sellaisiin taloutta ja yrityksiä tukeviin toimiin, joiden lähtökohtana on palvelutuotannon säilyttäminen niissä osissa Suomea, joissa se erityisesti on uhattuna", valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtamassa raportissa kirjoitetaan.

Tänään julkaistu raportti on hallituksen tilaama strategisen tason ohjenuora sille, miten koronakriisistä noustaan ja aloitetaan Suomen jälleenrakennus.

"Tällaiset toimet voivat olla tarpeellisia sekä resilienssin ylläpitämisen että alueiden elinvoimaisuutta turvaavan aluepolitiikan toteuttamisen näkökulmasta", teksti jatkuu.

Huoltovarmuuden ja eri lakien kokonaisuutta täytyy tarkastella epidemian väistyttyä tarkemmin. Pääosin varautuminen on toteutunut hyvin. Tosin viranomaisverkosta löytyi myös katveita.

Koronan toiseen aaltoon valmistauduttava jo nyt. Se voi olla vaikeammin hallittava ja taloudelle vakavampi, sillä lähtötilanne on ensimmäistä aaltoa heikompi.

Talouden nousun kannalta koronan leviämisen ja tartuntojen ehkäiseminen on oleellista.

Pitkittynyt kriisi voi johtaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun.

Valtion velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin seitsemällä miljardilla eurolla.

"Tätä voidaan pitää vähimmäistavoitteena", raportissa kirjoitetaan.

Vahvistamisen hoitaminen työllistämällä vaatisi 240 000 työpaikkaa. Se edellyttäisi, että menot eivät kasva.

Koronan jälkihoidon tulee edistää ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemista.

"Esimerkiksi niin sanotut vihreän elvytyksen hankkeet parhaimmillaan edistävät kestävää kasvua taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta."

Kriisi on pakottanut ottamaan vauhditetusti käyttöön uusia digitaalisia toimintamalleja, millä on ollut laajoja vaikutuksia talouteen, yhteiskuntaan ja kansalaisiin.

Osa uusista toimintamalleista arvioidaan jäävän pysyviksi.

Hallitus keskustelee raportista tänään. Nyt julkaistiin raportin toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin toukokuun alussa.

Siinä arvioitiin, että normaalielämään palataan vasta ensi vuonna.

Virkamiesjohdosta koostuvan valmisteluryhmän tukena toimi poikkitieteellinen tiedepaneeli.

Paneelissa on mukana muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Lue myös:

Uuteen tautiin vanhat lääkkeet

Lue lisää

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen laskee: "Koronakriisin lasku on 133 euroa vuodessa"

Matti Vanhanen huolestui koronakriisin alkuvaiheessa mökkiläisiä kohtaan rakennetusta vastakkainasettelusta: "Hyvin varustellut mökit ovat kansalaisten turvapaikka"

Talous palautuu pubien avauduttua

Ulkoministeriö kertoo koronatilanteen pahenevan Ukrainassa – tilanne voi vaikuttaa kausityövoiman saatavuuteen Suomessa