Maakuntarajoista uhkaa syntyä hallituskriisi: "Jos Etelä-Savo hajotetaan, hajottaa keskusta hallituksen" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Maakuntarajoista uhkaa syntyä hallituskriisi: "Jos Etelä-Savo hajotetaan, hajottaa keskusta hallituksen"

Sote-uudistusta vetävä ministeri Krista Kiuru (sd.) pitää esillä Etelä-Savon maakunnan hajottamista. Keskusta vastustaa ratkaisua jyrkästi.
Kari Salonen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tyrmistynyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) suunnitelmista Etelä-Savon maakunnan pilkkomiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistusta vetävä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli perjantaina hallituksen sote-mallin, jossa hallinnollisina alueina on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki.

Lisäksi malliin on sisällytetty viisi yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Ongelmana nyt esitetyssä mallissa on Savon maakuntien mahdollinen jakautuminen, josta Kiuru kertoi perjantaina.

Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon ja toisessa Etelä-Savoon.

"Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen", Kiuru kommentoi perjantaina.

Savonlinnan seudun kunnat ovat viime kuukausina ilmaisseet halunsa suuntautua mieluummin Kuopioon ja Pohjois-Savoon kuin Etelä-Savon ja Mikkelin suuntaan. Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaan.

Kiurun linjaukset herättävät hallituskumppani keskustassa hämmennystä ja suuttumusta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan Kiuru ei ole konsultoinut asiassa keskustaa eikä puolue kannata missään oloissa Etelä-Savon hajottamista ja Savonlinnan irtautumista osaksi Pohjois-Savoa.

"Hallitusohjelmassa ei ole sovittu yhdessä mitään tällaista Etelä-Savon jakamista, mitä ministeri Kiuru ajaa nyt kuin käärmettä pyssyyn. Jos tehdään hallitusohjelmasta poikkeavia ratkaisuja ja päätöksiä, pitäisi asioista tietysti ensin yhdessä sopia", Leppä kummeksuu.

Leppä asuu itse Etelä-Savossa Pertunmaalla.

"Kiurun esittämä ratkaisu tarkoittaisi käytännössä sitä, että meillä muuttuisivat vaalipiiri, ely-keskuksen rajat sekä muut valtionhallinnon palvelurajat – ja lisäksi yksi maakunta katoaisi. On päivänselvää, ettei Etelä-Savon maakunta enää ole elinkelpoinen, jos Savonlinna lähtee", Leppä sanoo.

Leppä korostaa, että niin Mikkelissä kuin Savonlinnassa täytyy säilyttää terveydenhuollon ja erityissairaanhoidon palvelut.

Etelä-Savo on noin 142 000 asukkaallaan yksi Suomen väestöltään pienimmistä maakunnista.

Jari Lepän mukaan hallitusohjelman noudattaminen sote-uudistuksen yhteydessä vedettävissä maakuntarajoissa on keskustalle ehdoton kynnyskysymys.

"Haluamme, että iso ja tärkeä uudistus saadaan maaliin. Emme kuitenkaan hyväksy niitä sivujuonteita, joita Kiuru ja SDP ovat rakennelleet. Jos Etelä-Savon maakunta hajotetaan, hajottaa keskusta hallituksen", Leppä sanoo.

Etelä-Savon kiristyneen tilanteen lisäksi ongelmia sote-uudistuksessa saattaa aiheuttaa Uudenmaan erillisratkaisu, jollaista Suomessa ei ole ennen yritetty tehdä.

MT tavoitteli ministeri Kiurua eilen sunnuntaina kommentoimaan sote-uudistuksen tilannetta tarkemmin.

Kiuru ei halunnut kommentoida asiaa MT:lle.

MT oli yhteydessä myös pääministeri Marinin esikuntaan, mutta ei tavoittanut ketään kommentoimaan asiaa.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivoo asiassa nopeita ratkaisuja.

"Tilanne on hankala, kun maakuntamme rajat ovat edelleen aivan auki ja ilmeisesti vasta syksyllä tehdään päätöksiä asiassa. Olisimme toivoneet selkeitä linjauksia jo nyt, sillä erilaiset strategiset suunnitelmat sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat meillä käynnissä", Mäkinen sanoo.

Maakuntajohtajan mielestä nykyinen Etelä-Savon maakunta täytyisi säilyttää.

"Sote pitäisi ilman muuta toteuttaa nykyisten maakuntarajojen mukaisesti. Jos Savonlinna irtautuu, jää jäljelle pienempi maakunta, jonka voimavarat kaventuvat."

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen lakiluonnokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle vielä kesäkuun aikana.

Uudistus etenee sekä rakenne- että palvelu-uudistuksena.

Aluejako toteutetaan niin, että uudistuksen jälkeen on yksi ja yhteinen maakuntajakolaki ja maakuntajako, joka toimii sote-maakuntien lisäksi myös maakunnan liittojen toimialueina sekä valtion aluehallinnon aluejakojen pohjana.

Perus- ja erikoistasolla sekä sosiaali- että terveydenhuollossa palveluiden järjestämisvastuu siirretään yhdelle järjestäjälle.

Lue lisää

Riskimaihin matkustettu suositeltua laajemmin – ministeri Kiuru: Jatkossa tartuntatautiviranomaiset määräävät karanteenin kaikille riskimaista tuleville

Uutiskommentti: Korkeakoulutuksen keskittäminen loppui – hallituksen päätös tukea maakunnallista koulutusta on tervetullut ja terve

Konkaripoliitikko Kyösti Virrankoski varoittaa keskustaa oikeistolaisesta linjasta – sote-uudistusta hän pitää valtavana keskittämishankkeena

Leppä: Suomi sai mitä haki ja Marin hoiti neuvottelut hyvin