Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Ympäristöministeri Mikkonen uskoo vihreän elvytyksen mahdollisuuksiin ja puolustaa energiaturpeen veronkorotusta

"Vuoropuhelua ja yhteistyötä viljelijöiden kanssa on selvästi paikallaan lisätä", ympäristöministeri arvioi maanantaisen viljelijägallupin huonoa tulostaan.
Sanne Katainen
Mikkonen ei usko, että tiukka ympäristölainsäädäntö karkottaa yrityksiä Suomesta. "Se, että meillä on tiukka ympäristölainsäädäntö, on myös osoitus heille siitä, että toiminta on kaikilla kansainvälisillä mittareilla ympäristöystävällistä"

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan koronan aiheuttamasta talouskriisistä toipuminen ei hidasta hallituksen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, vaan antaa mahdollisuuden niiden nopeuttamiseen vihreän elvyttämisen kautta.

"On tärkeää että elvytystoimet ovat sellaisia, jotka vievät meitä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Varsinkin kun tiedetään, että vihreän elvytyksen toimet tuottavat jopa kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin fossiilitalouteen perustuva elvytys."

Esimerkkinä nopeutetuista ympäristötoimista hän mainitsee kesäkuun lisätalousarviossa päätetyn 45 miljoonan euron avustuksen öljylämmityksestä luopumiseen kannustamiseksi kunnille ja kotitalouksille jo tämän vuoden aikana. Mikkosen mukaan päätös on elvyttävänä toimena hyvä, sillä muutostyöt luovat paljon työpaikkoja.

Kaikki elvytystoimet eivät vaikuta ilmastopolitiikkaan. Niissä noudatetaan EU-tasollakin olevaa "Do no harm -periaatetta", jonka mukaan elvytystoimet eivät saisi aiheuttaa takapakkia ilmastotavoitteille.

"Jos kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi jokin toimi, joka lisäisi Suomen hiilipäästöjä, niin on tärkeää että ne kompensoidaan muilla toimilla", Mikkonen sanoo.

Mikkonen sai maanantaina julkaistussa viljelijägallupissa viljelijöiltä varsin huonot arviot: keskimääräinen arvosana oli 5,7, ja joka viides antoi ministerille nelosen.

"Vuoropuhelua ja yhteistyötä viljelijöiden kanssa on selvästi paikallaan lisätä. Viljelijät tekevät tärkeää työtä sen eteen, että saamme syödä kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa", Mikkonen kommentoi tulosta.

Ympäristöministeriön yhteistyössä viljelijöiden kanssa meneillään olevista hankkeista hän kertoo olevansa iloinen. Tällainen on esimerkiksi käynnissä oleva kipsihanke Saaristomeren valuma-alueella.

Kysyttäessä, miten luotto ympäristöministeriin palautetaan, hän korostaa keskustelun tärkeyttä:

"Maatalous on vahvasti sidoksissa myös ympäristö- ja ilmastotyön kanssa ja luottamuksen rakentaminen on tärkeää. Pyrin tapaamaan ihmisiä laajasti eri puolilla Suomea ja olisi arvokasta päästä keskustelemaan entistä enemmän myös viljelijöiden kanssa."

Kevään ja alkukesän aikana ympäristöministeriin kohdistui kritiikkiä erityisesti valkoposkihanhiongelman hoidosta. Viljelijät olisivat tahtoneet vähentää kantaa metsästämällä, mutta lupaa tähän ei tullut. Puolueista ainoastaan vihreät selkeästi vastusti kannan vähentämistä.

Nyt Mikkonen vakuuttaa, että ratkaisu hanhiongelmaan löytyy maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisen "hanhinyrkin" työn tuloksena.

"Yhdessä paikallisten kanssa etsitään nyt ratkaisuja siihen, miten maatalouden tarpeet voidaan sovittaa yhteen hanhien muuttoreittien kanssa. Nämä pellot Pohjois- ja Keski-Karjalassahan ovat juuri niitä parhaita peltoja ja luomutuotannon osalta kaikkein merkittävintä seutua", Mikkonen sanoo.

Tavoite on ohjata satoa tuhoavat hanhet pois parhailta pelloilta ja minimoida niiden aiheuttamat satovahingot. Sekä erilliset hanhipellot että aiemmin tyrmätty suojametsästys ovat pöydällä. Mikkonen ei kuitenkaan lupaa, että kantaa päästään harventamaan.

"Nyt katsotaan kaikkia keinoja mitä voidaan käyttää. Paras lopputulos saadaan varmasti niin että käytetään useita keinoja samanaikaisesti", hän toteaa.

Toinen kritiikkiä ympäristöministeriä ja vihreitä kohtaan nostanut aihe on ollut avaus energiaturpeen verotuksen kiristämisestä siten, että myös turpeen osalta verotuksessa huomioidaan sen ilmastopäästöt. Veromuutoksen takana Mikkonen seisoo edelleen.

Hän muistuttaa että hallitus on sitoutunut turpeen energiakäytön supistamisesta vähintään puolella vuoteen 2030 mennessä. Keskustelu on ollut lähinnä keinoista, joilla tavoitteeseen päästään.

Alan toimijat ovat arvioineet, että turpeen käyttö loppuu määräaikaan mennessä joka tapauksessa lähes kokonaan kannattamattomana, mutta Mikkosen mukaan laskelma perustuu päästöoikeuksien nopealle hinnannousulle, eikä se nykytilanteessa pidä paikkaansa.

"Päästökaupan kehitys ei ole ollut sellaista kuin oletettiin. Työ- ja elinkeinoministeriö teki asiasta viime vuonna selvityksen, jossa todettiin että 25–30 euron hinta hiilidioksiditonnille ei ole riittävä ajaakseen tuotannon alas niin nopeasti kuin on tarpeen", Mikkonen kertoo.

"Nyt päästökauppahinta on ollut vielä tätäkin alemmalla tasolla."

Koronavirus heilutti hintoja keväällä, ja maaliskuun lopulla hiilidioksiditonnin hinta EU:n päästöoikeuksien futuurikaupassa oli vajaat 17 euroa. Maanantai-iltana vastaava hinta oli hieman alle 30 euroa.

Puolueensa puheenjohtajan Maria Ohisalon tavoin Mikkonen myös korostaa, että turpeen käytöstä tulee luopua reilusti.

"Kuitenkin tiedetään, että tietyillä alueilla Suomessa turvetuotannolla on iso merkitys aluetaloudelle ja työpaikoille. Tässä on hieno tilaisuus siinä mielessä, että EU:n reilun siirtymän rahastosta on allokoitu Suomelle aika paljon rahaa juuri tätä varten. "

Kaukolämmön tuotannossa pitäisi ympäristöministerin mukaan pyrkiä yhä enemmän muihin kuin polttoon perustuviin lähteisiin. Vaihtoehtoja olisivat esimerkiksi lämpöpumppuihin ja maalämpöön perustuvat ratkaisut.

"Samoja ratkaisuja mitä Helsinki kehittää nyt kivihiilestä luopuessaan voidaan hyödyntää myös kun turpeesta luovutaan", Mikkonen sanoo.

Kaikkialla Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa Helsingin kaltaisia ratkaisuja esimerkiksi jäteveden hukkalämmön talteenotosta, mutta Mikkonen uskoo että eri puolella Suomea voidaan löytää monenlaisia ratkaisuja.

"Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen on jollain paikkakunnilla tosi relevantti ratkaisu, jossain maalämmön hyödyntäminen on hyvä vaihtoehto. Pienemmissä laitoksissa biomassan poltto tulee varmaan jossain määrin jatkumaan. Se, että turpeen käyttö korvataan toisenlaisella poltolla, ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu."

Ainespuun polttoon turpeesta luopuminen ei Mikkosen mukaan saa johtaa. Sen sijaan energiakäyttöön tulee ohjata tuotannon sivuvirrat ja hakkuutyömailta jäävät latvukset ja oksat.

Mikkosen mukaan Suomen tiukka ympäristölainsäädäntö on Suomessa toimiville yrityksille kilpailuetu. Esimerkkinä hän mainitsee aikanaan paljon vastustusta herättäneen rikkidirektiivin, joka aiheutti paljon vastustusta ja jonka pelättiin tappavan kotimaisen meriteollisuuden.

"Rikkidirektiivin myötä alalla on löydetty ratkaisuja siihen, miten valmistetaan puhdasta ja hyvää teknologiaa. Siitä on tullut meille Suomeen valtavasti työpaikkoja kun meidän yritykset ovat olleet ensimmäisenä valmistamassa ja viemässä uutta teknologiaa."

Mikkonen uskoo, että muut tekijät painavat teollisuuden sijoittumisen vaakakupissa ympäristölainsäädäntöä enemmän. Suomen eduiksi hän mainitsee vakaan yhteiskunnan ja koulutetun väestön.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka toimii hänen mukaansa Suomessa toimiville yrityksille mittarina myös siitä, että niiden toiminta on kansainväliselläkin tasolla ympäristöystävällistä.

Löyhemmän sääntelyn maihin Suomesta suuntautuvaa hiilivuotoa ei hänen mukaansa ole.

"Tästä asiasta käydään aika paljon keskustelua ja pohditaan, aiheutuuko meidän ympäristölainsäädännöstä tai ympäristölainsäädännöstä hiilivuotoa, mutta tutkimusten mukaan meillä ei ole nähtävissä tällaista vuotoa."

Kesälomansa Mikkonen aikoo viettää Saimaalla mökkeillen ja lähikohteissa matkaillen.

Luulen että tulee oltua kesämökillä Saimaan saaressa ja tehtyä veneretkiä lähimaastoon", hän sanoo.

"Mökki hankittiin viime syksynä, joten tämä on nyt ensimmäinen täysi kesä. Lähistöllä on tosi paljon mielenkiintoisia matkailukohteita johon pääsee tekemään retkiä veneellä", Mikkonen sanoo

Lue lisää:

Jari Leppä saa viljelijöiltä entistä paremman arvosanan – Krista Mikkosen toimintaan ollaan vähemmän tyytyväisiä

Hallituksessa ilmiriita: Keskustan Mika Lintilä tyrmää Krista Mikkosen puheet turpeen veronkorotuksesta

Ympäristöministeriö haluaa valkoposkihanhet metsästyslain alaisiksi – MMM pelkää viljelijöiden jäävän silloin ilman korvauksia

Hallituksen sisällä täysin eri näkemys valkoposkihanhista – keskusta ja RKP tahtovat pienentää kantaa, vihreät vastustaa

Vihreiden Ohisalo haluaa turpeen veronkorotuksen huhtikuun kehysriiheen: "Poliitikko ei voi ikuisesti odotella, hallituksen on toimittava"

Lue lisää

Vihreät vaatii energiaturpeen verotuksen korotusta ja ensi vuoden budjettiin: Asia linjattiin Ohisalon mukaan hallituksen ilmastokokouksessa

Vihreiden puoluekokous syyskuussa etänä — Puoluehallituksen jäsenet arvioivat hallitusyhteistyön nousevan keskusteluun

Sisäministeri Ohisalo suositteli Twitterissä maskin käyttöä

Miksi valtio vaikenee tuulivoiman ongelmista?