Maalle muutettiin tänä keväänä poikkeuksellisen paljon: "On tapahtunut selkeä trendipoikkeama normaalista" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Maalle muutettiin tänä keväänä poikkeuksellisen paljon: "On tapahtunut selkeä trendipoikkeama normaalista"

Luonto, oma tila ja turvallisuus kiinnostivat maalle muuttavia koronakeväänä. Uusia asukkaita haalivat alueet, joista on lisäksi nopea lähteä töihin suuriin kaupunkeihin.
Heta-Linnea Kovanen
Poikkeuksellisen kevään myötä ihmiset ovat muuttaneet maaseutumaisiin kuntiin enemmän kuin aikaisemmin.

Useamman muuttotappiovuoden jälkeen Pirkanmaalla sijaitseva Vesilahti kääntyi tänä keväänä muuttovoittoiseksi.

"Puolen vuoden aikana on tullut parikymmentä muuttajaa. Otimme alkuvuonna jo ennen koronaa käyttöön uuden strategian jolla tahdomme lisätä houkuttelevuutta muuttajien silmissä esimerkiksi kaavoituksella", kertoo kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen.

Sama myönteinen kehitys on pantu merkille myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Iissä.

"Alkuvuonna on ollut positiivista muuttoliikettä ja väestönkasvua. Varhaiskasvatukseen on tullut paljon uusia hakemuksia. Myös rakennuslupahakemuksia on tullut nyt hieman tavallista enemmän", kunnanjohtaja Ari Alatossava sanoo.

Väljyys, luonnon läheisyys ja turvallisuus ovat olleet kuntien vetonauloja. Myös ilmastotoimet ja sijainti houkuttelevat muuttajia. Molempien kuntien keskustaajamista on noin puolen tunnin matka suuriin kaupunkeihin, Iistä Ouluun ja Vesilahdelta Tampereelle.

Tilastokeskuksen uudesta kvartaalitarkastelusta käy ilmi, että poikkeuksellisen kevään myötä ihmiset ovat muuttaneet yhä enemmän maaseutumaisiin kuntiin.

"Neljännes vuosittaiset tarkastelut ovat hieman vaarallisia, kun niitä voidaan ylitulkita. Vuoden 2020 toinen kvartaali on monella tapaa poikkeava ajanjakso. Kyllä se kertoo siitä, että jotain on tapahtunut", kommentoi väestön muuttoliikkeisiin erikoistunut tutkija Timo Aro.

Tilastoista voidaan nähdä, että kaupunkimaisten kuntien nettomuutto oli negatiivinen jo vuonna 2019, mutta tänä vuonna luku oli huomattavasti enemmän negatiivinen, -1616.

"Toinen kvartaali on suurille korkeakoulukaupungeille ja ylipäätään kaupunkimaisille kunnille kaikkein heikoin. Maaseutumaisille kunnille tämä on yleisestikin paras kvartaali. Tilastoista pystyy kuitenkin päättelemään sen, että maaseutukuntien suhteellinen vetovoima on aikaisempaan verrattuna kasvanut."

Vaikka toinen kvartaali on tilastoissa lähtökohtaisestikin parempi, huomauttaa Aro, että nyt on kuitenkin kyseessä trendipoikkeama.

"On tapahtunut selkeä trendipoikkeama normaalista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koronakriisi itsessään pystyisi kääntämään kehitystä. Voimakas kaupungistumis- ja keskittämiskehitys saattaa tasoittua, sillä muuttovirrat voivat jakautua laajemmalle alueelle kuin viimeisen 10 vuoden aikana."

Aro kuitenkin muistuttaa, että maaseutukaan ei ole yksi yhtenäinen alue eikä voida puhua pelkästään maaseudusta vaan sieltä pitää erottaa kaupunkien läheinen maaseutu, maaseudun paikalliskeskukset, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.

"Jos jotain arvioita pitäisi tehdä, niin luulen, että voittajana koronakriisistä tulee ulos kaupungin läheinen maaseutu, joka on vahvassa yhteydessä ja lähellä kaupunkiin tai kaupunkeihin. Myös maaseutujen paikalliskeskukset pystyvät vähintään säilyttämään asemansa tai hankkimaan mahdollisia muuttovirtoja lähiseudulta."

Ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu on sitten asia erikseen.

"Harvaan asutulla maaseudulla ikärakenne on jo nyt vinoutunut. Jos tämä muuttoliikenteen kehitys jatkuu samanlaisena kuin vuoden toisella neljänneksellä, niin kyllä muuttoliikenne tulee ainakin hidastamaan näiden maaseutualueiden hiljentymistä."

Vaikkei vielä voikaan tehdä suuria tai suoria johtopäätöksiä, on positiivinen kehitys kuitenkin kiistaton näkymä.

"Maaseutumaiset kunnat ovat kiistatta parantaneet asemaansa vuoden toisella neljänneksellä verrattuna aiempiin vuosiin."

Lue lisää

Maaseutu on mahdollisuus, tervetuloa!

Valikoivaa journalismia

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Kokoomuslainen viljelijä hämmästeli Petteri Orpon sanavalintoja puoluekokouksessa: "Kyllähän se särähti omaan korvaan"