Politiikka

Pihlajalinna arvostelee hallituksen sote-linjaa: Kustannukset nousevat ja palvelut heikentyvät, kun Pihlajalinnalle ulkoistetuissa kunnissa on käynyt toisinpäin

"Ideologinen malli aiotaan lukita pitkälle tulevaisuuteen eikä yksityisiä haluta edes kuulla", toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.
Rami Marjamäki
Sairaanhoitaja Sari Rajala ja lääkäri Janne Karri toimivat Pihlajalinnan ja Parkanon yhteisyrityksessä Parkanon terveyskeskuksessa.

Pihlajalinna on kuntien kanssa perustamillaan yhteisyhtiöillä saanut kuntien sosiaali- ja terveysalan (sote) kustannukset kuriin, paikoin kustannukset ovat jopa laskeneet, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.

"Samaan aikaan asiakkaiden tyytyväisyys on parantunut koko ajan", hän kertoo.

Aaltonen arvostelee rankasti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja hallituksen sote-linjaa, joka poistaa käytännössä yksityisten ja järjestöjen mahdollisuudet julkisten sote-palvelujen tarjoamiseen.

"Kummallisinta on, ettei meitä eikä ulkoistuksen tehneitä kuntia ole haluttu edes kuulla sote-esityksen valmistelussa."

STM:n valmistelemat sote-lait olivat lausunnoilla syyskuussa. Nyt hallitus on viemässä niitä eduskuntaan, jossa ne on tarkoitus hyväksyä vielä tänä vuonna. Lakiesityksissä sote-palvelut tuotetaan lähes täysin julkisena palveluna, ja maakunnat jäävät vahvasti STM:n ohjauksen alaisiksi.

Aaltosen mukaan Pihlajalinna ja kunnat ovat saaneet erittäin hyvät tulokset jo vuosia toimineista ulkoistuksista, mutta nyt hallitus ei ole halunnut tehdä vaikuttavuusarviota asiasta.

"Vaikuttaa siltä, että hallitus on ideologiselta pohjalta työntämässä esitystä eteenpäin, vaikka kustannukset nousevat hurjasti ja palvelut heikentyvät samaan aikaan, kun maassa väestö ikääntyy."

Sote-esityksessä kustannusten hallinta ei ole edes tavoite.

Tulevaisuudessa tilanne näyttää erittäin huonolta, kun terveydenhuoltoon ei pääse kustannusten karatessa käsistä väestön vanhetessa.

Pihlajalinnan yhteistyökuntien sote-kustannusten keskimääräinen nousu on hidastunut 4,5 prosentista vuodessa 0,1 prosenttiin. Indeksiä on tarkasteltu kolme vuotta ennen sopimusta ja viisi vuotta sen jälkeen. Kustannukset ovat nousseet yhteistyökunnissa huomattavasti vähemmän kuin muissa Suomen kunnissa.

"Samaan aikaan asiakastyytyväisyys on noussut. Tyytyväisyys on kiitettävällä tasolla kaikissa yhteisyhtiöissä, ja tyytyväisyysindeksi on parantunut vuosittain keskimäärin 1,3 prosenttia."

Yhteisyhtiöt maksavat kunnille osinkoja, viime vuonna 4,4 miljoonaa euroa. Yhteistyökuntien asukaskohtaiset vuosikatteet ovat nousseet jopa kuusinkertaiseksi.

"Haluaisimme päästä kertomaan lakien valmistelijoille, miten näitä hyviä tuloksia saadaan aikaan", Aaltonen toteaa.

"Yleiskustannuksia on pystytty alentamaan järkevällä toiminnalla ja johtamisella. Säästö käytetään peruspalveluihin, ja erikoissairaanhoidon tarve vähenee."

"Palvelut mitoitetaan tarvetta vastaaviksi ikä- ja erityisryhmille. Esimerkiksi ikääntyneiden paikka ei ole odottaa vapautuvaa palveluasumispaikkaa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vaan palveluasumispaikkoja täytyy olla tarpeeksi. Väärän hoitopaikan kustannus on jopa viisinkertainen verrattuna oikeaa tarvetta vastaavaan paikkaan."

Asiakkaita on helpottanut etävastaanotto, jolloin tarpeisiin saa avun heti verkossa tai puhelimitse, Aaltonen kertoo.

Hoitoon ohjaus tapahtuu kunnissa puhelimitse tai netin kautta, jossa sairaanhoitaja tai lääkäri arvioi tarpeen.

"Digitaalisesti voidaan hoitaa vain tietty osuus asioista. Kokonaiskustannukset riippuvat kokonaisuudesta eli siitä, kuinka nopeasti asiakas saadaan hoitoon ja juuri oikeaan paikkaan."

Yksityisiä hyvinvointiyrityksiä edustava Hyvinvointiala Halin toimitusjohtajan Ulla-Maija Rajakankaan mukaan vaarana on eriarvoistuminen, jos palvelut pakenevat keskuksiin, varakkaat hoidattavat itsensä työterveyshuollossa tai ottavat yksityisen vakuutuksen (MT 1.9.). "Terveyserot eivät kapene, vaan levenevät."

Käytännössä ostot yksityisiltä jäävät lakiesityksen mukaan palveluseteleihin, joita käytetään jonojen ja kiirepiikkien purkamiseen, Halissa arvioidaan.

"Hallituksen sote-esitys on suora isku myös naisten yritystoimintaa vastaan", Sote Palveluyrittäjät Sotepa ry:n puheenjohtaja Aino Sainio sanoo. Sote-palvelujen tuottajina on tuhansia yrittäjiä, joista vähintään 80 prosenttia on naisia.

"Järjestämislaki sitoo maakuntien kädet, mikä kohtuuttomasti rajoittaa niiden mahdollisuuksia järjestää joustavat palvelut asukkaille lähellä kotia."

Järjestämislaki tehdään käytännössä vain julkista palveluntuottajaa varten. "Lakia tulee muuttaa siten, että asiakkaiden oikeutta valita palveluntarjoajansa parannetaan."

Lakiesityksen kohta, jossa sote-yritykset alistetaan vain täydentäväksi toiminnaksi, tulisi Sotepan mukaan poistaa.

Parkanossa ollaan tyytyväisiä Pihlajalinnalle ulkoistettuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. "Kustannusnousu on pudonnut 7 prosentista 1–2 prosenttiin vuodessa ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä parantuneihin palveluihin", Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma sanoo.

Hän hämmästelee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) arviota siitä, että ulkoistaminen vaarantaisi kuntien terveyspalvelut. "Päinvastoin, tämä varmistaa palvelut."

Parkanolla ja Kihniöllä on ollut vuodesta 2015 sopimus sote-palveluiden hoitamisesta Pihlajalinnan kanssa yhteisyrityksessä. Yhteistyö alkoi vuonna 2001, kun lääkäreitä ei saatu kuntaan.

"Nyt saamme tänne maakunnan reuna-alueelle myös erikoisosaamista, kun Tampereelta tulee tänne kerran viikossa geriatrian sekä päihde- ja sosiaalialan lääkäreitä, jolloin täältä ei tarvitse lähteä Tampereelle."

STM:n tulkinta ulkoistamisen kieltämisestä mahdollisen terveysyhtiön konkurssin vuoksi on Heiniluoman mielestä erikoinen. "Sopimus olisi helppo irtisanoa ja siirtää toiminnot kunnan hoitoon liikkeenluovutuksena, eivät siinä terveyspalvelut vaarantuisi."

Hänen mukaansa myös maakunnassa ollaan tyytyväisiä vanhusten hyvään hoitoon kohtuukustannuksin, mikä helpottaa muun maakunnan sote-asioiden hoitoa.

Hallituksen esityksessä halutaan maakuntien kädet sitoa ministeriön ohjauksen alle, mikä heikentää alan kehittämistä ja maakunnan erityispiirteiden huomioon ottamista, Heiniluoma arvostelee.

Heiniluoma on yksi 17:stä sote-palvelunsa ulkoistaneen kunnan johtajasta, jotka arvostelevat kirjeessään hallitukselle sitä, ettei ulkoistuksen tehneitä kuntia ole kuultu lakien valmistelussa lainkaan.

Pihlajalinna on ollut julkisuudessa, koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää markkinaoikeudelle, ettei se hyväksy Mehiläisen Pihlajalinnasta tekemää ostotarjousta. Sen jälkeen Pihlajalinnan pörssikurssi putosi 14,50 eurosta alle 10 euron. Tarjoushinta on 16 euroa.

Joni Aaltosen mukaan yhtiö on jatkanut pitkäjänteistä kustannustehostusta. Yhtiön liikevoitto pysyi huhti–kesäkuussa niukin naukin plussalla. Sen jälkeen on lisätty työterveystoimintaa sekä yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa, mikä lisää liikevaihtoa.

Lue lisää

Mehiläisen Pihlajalinnasta tekemä ostotarjous ei toteutunut aikataulussa – KKV esitti syyskuussa markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä

Vanhanen uskoo, että sote menee tällä kertaa maaliin – "Perustuslailliset näkökulmat on kestävästi punnittu", hän sanoi Ylellä

Yle: Sote-esitys mitätöisi Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamisen

Pihlajalinna pyytää oikeuskansleria tutkimaan sote-uudistuksen valmistelun