Itämeren jännitteet lisääntyvät – Puolustusvoimain komentaja: "Puolustusyhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa syvenee edelleen"
Suomella on Ruotsin kanssa yhteisiä turvallisuuteen liittyviä intressejä ja samanlainen turvallisuuspoliittinen perusratkaisu.
Puolustusvoimain komentaja on suoraan tasavallan presidentin alainen. Kenraali Timo Kivinen aloitti tehtävässä elokuussa 2019. Kuva: Jarno MelaSuomen puolustusyhteistyön suunta on Ruotsissa ja Norjassa, puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen linjaa MT:n haastattelussa.
"Pohjoismainen puolustusyhteistyö laajenee ja syventyy muun muassa kolmenvälisesti Ruotsin ja Norjan kanssa. Aina kun yhteisiä intressejä on, se luo luontevan pohjan yhteistyölle", Kivinen sanoo.
Itämerellä jännitteet kasvavat ja sotilaallinen toiminta on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kehitys tulee Kivisen mukaan jatkumaan.
"Muuttuneen turvallisuustilanteen myötä kaikki alueen valtiot ja toimijat ovat kasvattaneet puolustusbudjettejaan ja kehittäneet asevoimiaan, erityisesti valmiutta. Nykytilanteeseen ei ole nähtävissä muutosta."
Ruotsin kanssa on toki jo lähennytty useita vuosia.
"Kahdenvälinen puolustusyhteistyö on viimeisen viiden vuoden aikana syventynyt ja laajentunut tavalla, jota kukaan ei osannut viisi vuotta sitten ennakoida. Me sotilaat tunnemme toisemme ja kanssakäyminen on jatkuvaa."
Suomella on Ruotsin kanssa yhteisiä turvallisuuteen liittyviä intressejä ja samanlainen turvallisuuspoliittinen perusratkaisu.
"Tämän vuoksi molemmissa maissa on myös poliittista tahtoa yhteistyön syventämiselle", Kivinen perustelee.
Suomi on Naton kumppanimaa, mutta Nato keskittyy perinteiseen oman alueensa puolustustehtävään.
"Yhdysvallat on vaatinut eurooppalaisilta voimakkaampaa panosta puolustukseen. Yhdysvaltojen presidentin vaihdos ei muuta tätä vaatimusta", Kivinen sanoo.
Ruotsi lievensi kantaansa Natoa kohtaan joulukuun puolivälissä. Silloin Nato-optio kirjattiin osaksi maan turvallisuuspoliittista linjaa.
Varusmiespalvelu on aina ollut kaikkien suomalaisten sulatusuuni, jossa alokkaan taustan merkitys on pieni. Kivisen mukaan armeijan käymisestä on apua myös maahanmuuttajataustaisten kotouttamiseen.
"Muistan hyvin Karjalan prikaatin ajoilta, kun maahanmuuttajataustaisia kokelaita ylennettiin reservin vänrikeiksi. Paikalla oli nuorten läheisiä, ja kyllä niissä tilaisuuksissa tuli selväksi, että varusmiespalveluksella oli laajempaa vaikutusta nuorten lähipiirin integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan."
Kivinen suhtautuu myönteisesti etätöihin. Niitä on puolustusvoimissa tehty jo aiemmin, lähiesimiehen luvalla 10 päivää kuukaudessa.
Koronan vaikutukset tutkitaan ja sen perusteella annetaan uudet ohjeistukset.
"Etätyö tulee laajenemaan. Kokemuksia joustavista työaikamuodoista kerätään kesään 2021 saakka."
MT kertoi, että puolustushallinnon työntekijöistä tuhannet tekevät jatkossa etätöitä.
Kritiikkiä hävittäjien hankintaa kohtaan Kivinen pitää luonnollisena. Hän muistuttaa, että pelkästään Euroopassa noin kaksikymmentä maata on päätynyt siihen, että monitoimihävittäjiä tarvitaan myös tulevina vuosikymmeninä. Muun muassa Norja, Tanska ja Ruotsi on päättänyt niin.
Kivisen mukaan kantahenkilökunnan kunto on edellisvuosien tasolla.
"Esimerkiksi ammattisotilaiden 12 minuutin juoksutestien keskiarvo on noin 2600 metriä."
MT kertoi, että huonokuntoisten poliisien määrä on lisääntynyt.
Puolustusvoimain komentaja on suoraan tasavallan presidentin alainen. Kivinen aloitti tehtävässä elokuussa 2019.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
