Politiikka

SDP:n Paatero: "Olemme sitoutuneet siihen, että edistämme aitoa monipaikkaisuutta – kakkosasuntojen rekisteröinti on yksi hyvä lähtökohta asiassa"

Kuntaministeri ottaa yliökirjoituksessaan kantaa monipaikkaisuuteen.
Miska Puumala
"Koronakriisin seurauksena. Ihmiset eivät ole työnsä puolesta sidottuja enää yhteen paikkaan, jos heillä on mahdollisuus tehdä etätyötä."

Kansalaiset elävät yhä monipaikkaisemmin ja kokevat yhden tai kahden kunnan sijasta useamman kunnan omakseen. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on tutkinut ihmisten kausittaista liikkuvuutta ja tuonut esille sen vaikutuksia yhteiskunnan rakenteisiin. Mittaaminen perustuu muun muassa mökkien määrään, datatietoihin ja erilaisiin kyselytutkimuksiin, joissa ihmiset kertovat itse, miten paljon he viettävät aikaa eri kunnissa.

Varsinaista tilastointijärjestelmää ei vapaa-ajan asumiselle ole. Kävimme marraskuun lopussa Mikkelin seudun kuntien ja vapaa-ajan asujien kanssa keskustelua monipaikkaisuudesta ja tiedon keräämisestä. Virallinen tilastotieto perustuu aina lakiin, mutta monipaikkaista tilastointia voitaisiin selvittää vapaaehtoisuuteen perustuen.

On todennäköistä, että ajan jakaminen eri paikkakuntien välillä tulee edelleen kasvamaan työn muutosten ja digitalisaation edetessä sekä koronakriisin seurauksena. Ihmiset eivät ole työnsä puolesta sidottuja enää yhteen paikkaan, jos heillä on mahdollisuus tehdä etätyötä.

On kuitenkin huomattava, että meillä on lukuisia paikkasidonnaisia työtehtäviä. Kaikki eivät siis asu monipaikkaisesti, eli enemmän se on nähtävä mahdollisuutena.

Myös kaksoiskuntalaisuusselvityksen viime hallituskaudella tehnyt työryhmä totesi, että monipaikkaisuus perustuu ennen kaikkea mahdollistavaan lainsäädäntöön. Työryhmä toi esille, että valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strategia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulisi huomioida keinot, joilla monipaikkaisuutta voidaan edistää.

Monipaikkaisuus on ennen kaikkea kunnille mahdollisuus. Hallitus esittää, että kuntalakia täsmennetään osallistumisoikeuden osalta. Kunta voi toki jo nyt ottaa kunnan alueella eri tavoin ja perustein asuvat henkilöt toimintaan mukaan. Tässäkin meitä helpottavat erilaiset digitaaliset mahdollisuudet.

Lainsäädännössä sidonnaisuus yhteen kotikuntaan on monen eri palvelun, järjestelmän ja tilaston perusta. Osassa kunnallisia palveluja kunnan jäsenyyttä ei kuitenkaan edellytetä, vaan esimerkiksi terveydenhuollossa monipaikkaisuus on otettu jo huomioon. Lisäksi kunnalla on yleisen toimivallan puitteissa mahdollisuus tarjota palveluja kaikille kunnassa aikaansa viettäville ihmisille.

Perustuslaki asettaa kuitenkin reunaehtoja kaksoiskuntalaisuuteen tai monipaikkaisuuteen ja etenkin niihin liitettäviin oikeuksiin.

Kaksoiskuntalaisuuteen ei voi esimerkiksi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Tämä perustuu kunnallisen verotusoikeuden perustuslain suojaan, verotuksen tarkkarajaisuusvaatimukseen sekä perustuslain turvaamaan kansanvaltaisuusperiaatteeseen.

Pidän hyvänä nykyistä valtionosuusjärjestelmää, jossa verotuloja tasataan kuntien välillä. En lähtisi sitä romuttamaan. Valtionosuusjärjestelmä takaa siis kaikille kunnille palvelujen järjestämisen mahdollisuudet.

Kunnilla on vahva itsehallinto ja yleinen toimiala, jonka puitteissa erilaiset palvelumallit ovat mahdollisia. Kuntia tulisi kannustaa kysymään paikkakunnalla säännöllisesti aikaa viettäviltä näkemyksiä ja pyrkiä huolehtimaan asianmukaisista osallistumisoikeuksista.

Hallitusohjelmassa olemme korostaneet ihmisten liikkuvuutta ja alueiden tukemista niiden vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden. Olemme sitoutuneet siihen, että edistämme aitoa monipaikkaisuutta. Koronakriisi onkin osoittanut, että monia töitä pystyy tekemään paikkariippumattomasti, kun välineet ovat kunnossa. Työyhteisön keskinäinen luottamus ja hyvä johtaminen ovat tässä avainasemassa.

Vaikka kaupungistuminen näyttää edelleen vahvalta, uskon, että ihmisten asuminen useammassa paikassa on hyvä aidosti selvittää. Kakkosasuntojen rekisteröinti, josta on tehty minulle aloite, on esimerkiksi yksi hyvä lähtökohta asiassa.

Jos rekisteröinti onnistuu, saisivat kunnat paljon sellaista uutta tietoa ihmisten liikkumisesta ja elämisestä, millä he pystyvät suunnittelemaan palveluja.

Lisäksi on hyvä kuulla kuntia itseään, mitä tietoa ne tarvitsevat ja miten ne tuota tietoa haluaisivat käyttää. Rekisteröinnin haasteena on kuitenkin luotettavuus, eli vapaaehtoisuuteen perustuva ilmoittaminen tulee tehdä ihmisille houkuttelevaksi ja helpoksi, jotta sen kautta saadaan riittävän kattavaa ja käyttökelpoista tietoa.

Sirpa Paatero

kuntaministeri

kansanedustaja (sd.)

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Saarikko: "Keskustan tavoitteena on väljästi asuttu ja monipaikkainen Suomi"

Muisti maaseudusta palailee pätkittäin

Korona sulkee Suomen taas

Hallitus neuvottelee illalla koronaepidemian hillitsemisestä: odotettavissa siirtyminen koronastrategian tasolle kaksi, mutta riittääkö sekään?